Oppitori

 Toiminnallisuus ei ole vain tekemistä käsillä, esim. leipomista ja ruoan laittoa vaan kaikenlainen tekeminen, jossa kieltä käytetään on sitä myös, aivan hyvin ja varsinkin tietokoneella ja netissä. Tee toiminnallisuudesta sosiaalinen tapahtuma, jossa käytät kieltä toisten kanssa. Toiminnallisuus on Oppitorin toiminta-ajatus. Tässä alapuolella on vain osa toiminnallisuuteen liittyvistä artikkeleista, työkaluista ja palveluista. Sivupalkin linkeissä on lisää. Tänne on kerätty ideoita, kokeilemalla löydettäisiin, mitkä toimivat. Moni linkeistä on varmaan katkennut, osa vaikuttaa vanhanaikaisilta omasta mielestäni, koska olen sen jälkeen löytänyt paljon parempia. En voi kuitenkaan keskittyä linkkien ylläpitämiseen, koska silloin en muuta ehtisikään tehdä. Kontekstityökalu on paras keksintöni. Se muuttaa kielen opiskelun helpoksi. Leikit , joita on ladattu jo yli 55000 kertaa Opi suomea kuvien avulla Työkaluja ja materiaaleja maahanmuuttajan suomen opiskeluun Oppitori kuva

Get on oli kadonnut, mutta tässä on toinen. Onko tuossa ensimmäisen kouluampujan äiti Mikaela Vuorio nuoruudessaan rokkitähtenä esittämässä hienosti Get on-kappaleen? Kitarassa hänen puolisonsa legendaarinen kitaristi Ismo Auvinen. Alakuvassa koulusurmaajan vanhemmat istuvat vanhentuneina keski-ikäisinä ja surevat poikaansa ja hänen tekoaan. Miltä heistä nyt mahtaa tuntua? Miltä tuntuu Hyvinkään ampujan perheestä? Vaikka tietysti uhrit ja heidän kärsimyksensä ovat olemassa, mutta he jäävät peittoon. Minun käsittääkseni Auviset ovat rakentanet selviytymismekanisminsa sen varaan, että Pekka-Eric oli kiusaamisuhri, mikä tietysti pitää osittain paikkansa. Vuosia sitten kirjoitin aiheesta, en muista mitä, mutta sain vihaisen sähköpostikirjeen kitaristilta. Jälkikirjoitus Arto Halosen Valkoista raivoa-filmin jälkeen. Opin ymmärtämään Pekka Auvisen ja hänen perheensä tilannetta hieman paremmin. Ajattelin ehkä aikaisemmin, että vanhemmat kasvattivat Pekan sellaiseksi. Sitä kyllä osoitt

Oli hieno yllätys, kun löysin nuo saamen kieliteknologian laitoksen suomen tarkistimet. Ne ovat tulleet kai ikäänkuin sivutuotteena , saame on pääfokuksessa. Pidän itseäni melkein niiden suomalaisena löytäjänä, koska verkossa ei ole näkynyt jälkiä ennen kuin aloin kirjoittaa asiasta. Perusmuodon löytäjä ja tavuttaja toimivat oikein hyvin, mutta pari päivää sitten rupesin tutkimaan taivutusmuotojen löytäjää, jota kutsutaan taivutusparadigmaksi . Se antaa mistä tahansa sanamuodosta käsin sanan perusmuodon ja suuren määrän muita päätaivutusmuotoja. Kokeilin substantiiveilla ja verbeillä, joilla se toimi hyvin, mutta adjektiiveista esim. ei sitten löytynytkään paradigmoja/taivutusmuotoja. Täällä on selostusta englanninkielisistä kieliopin lyhenteistä, joita Tromssan työkalut käyttävät. Huom. Trond Trosterud korjasikin työkalunsa niin, että se taivuttaa adjektiivitkin. Siinä on paljon muotoja, koska esim. osa vertailumuodoista on korkeintaan harvinaisia. Saattaa olla, että ihan kaikkia

Löysin tämän helpon, ilmaisen ja verkossa toimivan seinäkalenterinteko-ohjelman. Ohjeet ovat tosin englanniksi ja kalenterikin tulee englanniksi, mutta kaikki toimi hyvin. Verkko on täynnä maksullisia ohjelmia, maksuton on harvinainen. Kylläpä tekstiäkin voi muokata esim. tällä ohjelmalla  verkossa. Luulin, että pdf-muokkausohjelmat ovat maksullisia. Oikeastaan tekstin voi poistaa ja kirjoittaa uusi. Kun printtaa pdf:n, ainakin minun tulostimeni käyttäytyy niin, että ensin se pitää tallentaa eikä kuitenkaan voi tulostaa. Minun käsitykseni on se, jonka opin kantapään kautta, että pdf:ää ei voi muuten tulostaa kuin, että lataa ensin Adobe Readerin ja sen kautta tulostaa. Se on ilmainen, mutta siihen liittyy maksullisia lisäosia. Täytyy turvautua verkon ilmaistarjontaan. Verkossa on varmasti monta muutakin ilmaista ohjelmaa, jolla voi tehdä kuukausikalentereita omista kuvista. Täällä on yksi. Tässä on suomenkielinen pohja, kuvat voi saada vaikka verkosta.

Pääsin jyvälle todella sadan hevosen jutusta, kun tutkin Googlen Kääntäjän avustamista ruotsista suomeen täällä . 8 Sidor on todella helppoa ruotsin kieltä, jokainen kappale on aivan mahtava tehtävägeneraattori. Opiskelija saa Kääntäjästä sopivan helpon käännösehdotuksen, jossa on vain muutama probleemi. Kääntäjä tekee siinä aika hienoa työtä. Ideanani on, että ensin pitää saada helpot rakenteet kuntoon ja sitten vasta rakennetaan yläkerta - niin se on talon rakentamisessakin. Itse 8 sidor-sivustolla on jo hyvä kieliapu suomeksikin. Se on Ruotsissa tehty Lexin sanakirja, joka toimii siinä - aivan niin - sisään rakennettuna kontekstityökaluna. Sitä ei sinänsä tarvitsisi, koska minun kontekstityökalussani on monin verroin parempiakin ruotsin työkaluja, Lexinkin on siellä jo ennestään. Ruotsi on kuitenkin hieman marginaalista ainakin maahanmuuttajaopetuksessa. Toki koulussa ruotsia opiskellaan yhä paljon ja tässä on hyvä tehtävägeneraattori ja työkalut. Samalla jopa lukiolaiset

Lingea-nimisen kielipalvelun sanakirja- ja muut kieliresurssit ovat ilmestyneet verkkoon. Siellä on paljon kieliä ja suomikin on mukana. On sanakirja- ja aiheryhmittäinen puoli ja hyviä sanastoharjoituksia. Kielenkäytöstä on esimerkkilauseita. Tässä on suomi ja sen kieliparit sanakirjana. Tässä sen aiheet-osasto. Tässä sen sanastoharjoitukset. Ne ovat aiheryhmittäin. Suomi-osastossa harjoitellaan mikä kyseisen kielen sana vastaa suomen sitä ja sitä sanaa. Siinä ikään kuin opetellaan sitä toista kieltä. Jos haluaa sanat toisin päin eli, mikä kieli ensin, pitää hakea sen kielen vastaavat. Joissa sitten harjoitellaan mikä suomen sana vastaa sen kielen sanaa. siinä ikään kuin opetellaan suomea. (Monimutkaisesti selitetty.) Sanastoharjoitukset ovat aiheryhmittäin, mistä tässä on osa. Jokaisesta kieliparista voi kontekstityökaluun halutessaan viedä oman hakukoneen, joka tunnistaa kummankin kielen sanat. Hakukoneen saa kun hakee jollakin sanalla ja laittaa hakulausekkeen si

Kirjoitin tuon puhumalla sähköpostin tekstikenttään. Voit ihan hyvin kirjoittaa pääosan sähköpostistasi puhumalla. Tulee vain vähän virheitä. Välimerkit pitää itse näppäillä. Tarvitsee vain ladata tämä laajennus ja laittaa sinne suomi kieleksi ja tallentaa se. Se tuo hämmästyttävällä tavalla puhutun kirjoituksena ns. nettilomakkeisiin, joita ovat mm. monet hakuruudut ja myös gmailin tekstikentät. Pitää vain klikata sitä tekstikenttää, minne haluaa tekstin menevän ja sitten kirjanmerkkipalkkiin ilmestynyttä mikrofonikuvaketta. Se on aktivoituneena niin kauan kuin se on punainen. Se jää odottamaan jatkoa. Olen aikaisemminkin kirjoittanut vastaavasta , mutta nyt sinne on ilmestynyt maksun pyyntö. Siinä on sekä lehtiö että tämä tekstinsyöttö. Olen myös kirjoittanut toisesta puheella toimivasta lehtiöstä , jossa voi sanoa myös välimerkit. Olen myös aikaisemmin kertonut, että Googlen puhehaun kautta voi viedä puhumalla hakutermejä superhakukoneeseeni eli Selection Search-konteksti

Helpoiten tarkistat oikeinkirjoituksen kirjoittamalla tai copypastaamalla sanan kontekstityökalun  popup-hakuruutuun, joka tulee automaattisesti siirtotiedoston mukana. Tämä juttu ei ole tarkoitettu kirjoituksen hallitseville kantasuomalaisille vaan suomen opiskelijoille - ehkä myös heidän opettajilleen. Kontekstityökalussa eli superhakukoneessa on kymmenittäin hakukoneita, joilla voi löytyä sana, vaikka se olisi taivutusmuodossa, mutta helpointa on tukeutua Googleen. Klikkaa Googlen tarkkaa hakua , joka on useammassakin paikassa kontekstityökalussa. Se hakee nimenomaan kyseistä ilmausta ja tuloksiin tulee heti lauseita ja virkkeitä, joissa se esiintyy. Tarkassa haussa hakutermi on lainausmerkkien sisällä. On vissi ero Googlen yleishaulla ja tarkalla haulla. Sanan voi viedä sinne myös puhumalla. Puhu Googlen puheentunnistukseen ja valitse sana, kaksoisklikkaa hiirellä tai maalaa se, niin se menee automaattisesti kirjanmerkkipalkissa sijaitsevaan hakuruutuun. Tarkista kuitenkin

Naisen logiikka Naisen logiikka miehille ymmärrettävästi selitettynä : Naiset-suomi-Naiset -sanakirja Se on ihan sun päätös = eihän asiaan ole kuin yksi ratkaisu, ja sen pitäis olla sullekin selvä. Tee sä mitä tahdot = kosto on kauhea. Meidän pitäis puhua = mä aion nyt avautua ja sä kuuntelet Siitä vaan, senkun menet = älä lähde. En mä ole loukkaantunut = tietenkin mä olen loukkaantunut, ääliö. Oletpas sä tänään huomaavainen = onko tänään seksipäivä? Vähennetään romanttisesti valoja = olen ihan jumalattoman turvoksissa Onpas tää keittiö epäkäytännöllinen = ostin uuden keittiön, se pitää asentaa huomenna. Mitäs jos hankittais uudet verhot = ..ja huonekalut ja maalataan makuuhuone. Mä kuulin jotain melua = sä olit melkein nukahtanut ja mua ei vielä väsytä. Mä rakastan sua ihan hirveästi = meillä on tyttöjen lomareissu tiedossa. Oonkohan mä lihonut? = kato nyt miten hyvännäköinen mä olen. En mä mitään huuda = totta vitussa huudan, kun mulla on

Suomalainen ei ole koskaan yksin, sanoo runoilija. Onko se totta ja jos on, onko se hyvä vai huono asia? Aikahan on aina ristiriitainen. Ihannoidaan mennyttä yhteisöllisyyden aikaa, jota ei ehkä koskaan ole ollut olemassa, koska silloin ei välttämättä ollut nykyistäkään tasa-arvoa. Kohdeltiin huonosti monia ryhmiä, oltiin etnosentrisiä, ei ollut sosiaaliturvaa. Uskonto saattoi lohduttaa tuonpuoleisuudella, mutta se myös tuomitsi ja sementoi vallitsevan järjestyksen. Kammotaan nykyaikaa, joka on tuonut pohjattoman yksinäisyyden monille, kun naapuria ei tunneta eikä ole yhteisöä, joka pitäisi huolta. Yhteiskunnan tukiverkot kohtelevat yksilöä usein tunteettomasti. Toisaalta nykyajassa on mahdollisuuksia, on fantastiset harrastusmahdollisuudet, jos niitä haluaa. On perustoimeentulo. On mahdollisuus elää itsellistä elämää, jossa eivät fyysiset puolet ja toisen pakollinen läheisyys ole haittana. Hyvin suuri osa suomalaisista elää yksinäistalouksissa; sekin jo kertoo jotakin. Itse

Olen kutsunut tätä laajennusta kontekstityökaluksi , koska se toimii kontekstissa eli asiayhteydessä sähköisessä tekstissä, jossa sanan valitseminen - hiirellä maalaaminen tai kaksoisklikkaaminen - saa aikaan, että sanalla voi hakea tarvitsematta kirjoittaa tai liittää sitä erikseen niihin hakukoneisiin, joita tähän kokoomatyökaluun tai aggregaattiin on koottu. Vastaavia työkaluja on useita, ja olen löytänyt ja testannut niitä - ja kirjoittanut innostuneita artikkeleja niistä. Selection Search on mielestäni niistä kehittynein. Ne kaikki käyttävät hakukoneita, joissa hakusanan tilalle on lisätty %s-merkit, joka on myös Chromen Omniboxin hakukoneissa. Sekin on oikein voimallinen, vaikka tuntuu, että vain harva tietää sen mahdollisuudet. Laajennus on vain tekniikkaa, en tiedä, miksi kehittäjä, josta on vain nimimerkki näkyvillä, on niin kiinnostunut sitä kehittämään niin, että laajennus on huimasti muuttunut ja kehittynyt sinä aikana, kun olen sitä seurannut. Hakukoneet ovat minun

Kielitoimiston sanakirjan sanat 2018 Alkuosa a-m Loppuosa n-ö Yhtenä listana Nämä listat toimivat melko jäykästi. Olen kerännyt listan , jossa pitäisi olla n. 7070 yleisintä sanaa. Oletan, että ne esiintyvät myös Kielitoimiston sanakirjassa ja ovat perusmuodossa. Niillä pitäisi olla mahdollista testata esim. kontekstityökalua, kun olen virittänyt sen huippukuntoon. Tämä lista menee myös arpojaan helposti. Mitä kaikkea voi sanalistan avulla tutkia? Voit valita tai arpoa tutkittavan sanan. Mitä sana tarkoittaa? Hae eri hakukoneilla määritelmiä ja kuvia. Voiko sanaa esittää kuvalla - jos voi, mikä on hyvä kuva? Onko sana taipuva? Jos on, miten se taipuu? Miten se tavuttuu? Miten sitä käytetään lauseissa sellaisenaan ja taivutettuna. Mitä se on eri kielillä? Mitä sanasta tulee mieleen - ala- ja yläkäsitteet? Käytetäänko sanaa yhdyssanoissa? Mitä löytyneet yhdyssanat tarkoittavat Käytä sanaa runkosanana. Mitä sanoja siitä tulee? Käytä sanaa kysymyksissä perusmuodoss

Helsinki  (645 482) Espoo  (280 247) Tampere  (232 407) Vantaa  (224 397) Oulu  (202 058) Turku  (189 930) Jyväskylä  (140 240) Lahti  (119 730) Kuopio  (118 100) Pori  (84 585) Kouvola  (84 001) Joensuu  (76 063) Lappeenranta  (72 725) Hämeenlinna  (67 681) Vaasa  (67 248) Seinäjoki  (62 871) Rovaniemi  (62 351) Mikkeli  (54 047) Kotka  (53 263) Salo  (52 792) Porvoo  (50 219) Kokkola  (47 641) Hyvinkää  (46 675) Lohja  (46 661) Järvenpää  (42 876) Nurmijärvi  (42 305) Rauma  (39 492) Kirkkonummi  (39 306) Tuusula  (38 773) Kajaani  (37 181) Kerava  (35 792) Savonlinna  (34 390) Nokia  (33 425) Kaarina  (33 193) Ylöjärvi  (32 999) Kangasala  (31 476) Vihti  (29 245) Riihimäki  (28 981) Raasepori  (27 863) Imatra  (27 203) Raahe  (24 961) Sastamala  (24 751) Raisio  (24 174) Hollola  (23 755) Lempäälä  (22 881) Tornio  (21 929) Siilinjärvi  (21 643) Iisalmi  (21 588) Kemi  (21 218) Valkeakoski  (21 158) Kurikka  (21 139) Varkaus  (21