Oppitori

Kätevä muotoilun poistaja Hrm, sattuneista syistä meikäläinen on tarvinnut muotoilun poistajaa, kun esimerkiksi ottaa jotakin copypastaamalla vaikkapa blogiinsa. Blogieditorissa on onneksi oma nappulansa, joka sen tekee: Poista muotoilu . Linkki pysyy, mutta muuten riisutaan kaikki turha. Toinen tapa poistaa kaikki turha muotoilu on viedä teksti Muistio-lehtiöön ja sieltä sitten uudelleen jonnekin muualle. On olemassa ainakin yksi palvelu , joka ajaa saman asian: poistaa kaiken muotoilun, myös html:n. Minulla on yksi väliaikainen tarve, jossa sitä voi käyttää. Muistiota ei Chromebookissa ole ja käytän sitä. Tämä Chromen laajennus ajaa saman asian. Se lisää kontekstivalikkoon Copy as plain text-kohdan, jonka käyttäminen poistaa muotoilun ja toimii tavanomaisen Kopioi-menettelyn korvikkeena ja on ihan yhtä helppo. Olen kokeillut Oikofix -palvelua. Se tulee korvaamaan Webvoikon. Siinä on mielestäni yksi hieman harmillinen virhe, josta tosin olen kertonut tekijälle. Hän ehkä k

Tällaisen konjugaation eli taivutuskaavan (tämä on vain osa sivusta) avaa hiiren oikea korva mistä tahansa verbistä juoksevassa tekstissä eli kontekstissa. Löysin kuin sattumalta linkin , jonka Chromen Context Meny Searchiin kiinnittäminen, tekee hiiren oikeasta korvasta myös vahvan verbityökalun. Silloin missä tahansa juoksevassa tekstissä tärkeimmistä verbimuodoista löytää Verbix-nimisessä palvelussa ensin 1. infinitiivin ja sitten siitä klikkaamalla koko taivutuskaavan. Nyt jatkan sitä ja löydän linkin , jonka kiinnittämällä 1. infinitiivistä löytää suoraan koko taivutuskaavan.  Se sopii käytettäväksi Kielitoimiston sanakirjan kanssa , koska siellä verbeistä on aina sanakirjamuoto. Kontekstivalikossa voi olla molemmat variaatiot. Edellisellä kyllä pärjää, mutta jälkimmäinen antaa taivutuskaavan heti. Aloittelevalle suomen kielenopiskelijalle kuten maahanmuuttaja tämä on suuremmoinen lisä. Olin kyllä tietoinen, että Verbixissä on Verbfinder ja erillinen infinitiivistä konju

Kielitoimiston sanakirjan tultua verkkoon, tämä sanalistani , jossa on 24845 riviä, suomalaista sanaa ja ilmausta, joista jokainen on selitetty yhdellä tai  useammalla englannin sanalla - se on hyvä lista - saa kosolti sisältöä, kun useimpiin suomen sanoihin saa sanakirjamääritelmän suoraan hiiren oikealla eli kontekstista Kielitoimiston sanakirjasta. Luulisi, että se on monikanavaisuutta, kun selityksen saa myös englanniksi ja  Kielitoimiston sanakirjasta voi lukea, miten suomalainen sana on määritelty. Tämä lista sopii myös englannin opiskeluun, koska siinä on paljon vivahteita ja sivumerkityksiä. Englannin sanoille saa luonnollisesti paljon lisää selityksiä kontekstista ottamalla käyttöön esim. klikkaussanakirjan . On olemassa esim. tämä uusi sanakirjapalvelu RedFox, jonka senkin saa kiinni kontekstivalikkoon. Hakemiston saa hakuruudulla Ctrl+F. Jos haluaa, koko hoidon voi copypastata tähän arpojaan, jolloin lista muuttuu helpommin käsiteltäväksi. Suomalaiset sanat ovat peru

Tämä on melko pieni tietokonevinkki. Joillakin sivuilla, varsinkin sellaisissa joissa sanoja pitää selittää, siis maahanmuuttajille tarkoitetuilla, on ns. tooltipejä, mikä tarkoittaa sitä, että kun vie hiiriosoittimen johonkin sanaan, siinä näkyy miniatyyriikkuna, jossa sanoja on selitetty. Olen haeskellut vinkkejä siihen, miten sellaisia tekee minunkin kaltaiseni, joka ei osaa koodata. En ole löytänyt siihen pikakonstia. Mielestäni esim. Bloggerin editorissa voisi sellainen olla. Melko helppo konsti on lisätä pieni määre linkin koodiin. Menin HTML-puolelle ja lisäsin ennen linkitettyä sanaa:title="selitys". Lainausmerkkien sisällä voi olla mikä tahansa tekstinpätkä. Aika vaikeaa on kuitenkin löytää oikea kohta. Joka tapauksessa siihen voi lisätä jotakin informaatiota. Toinen juttu, jonka huomasin oli, että Kielitoimiston sanakirjan hakusanan linkin voi poimia kuten aina, hiiren oikealla korvalla kohdasta: Kopioi linkin osoite. Sillä tavalla tekstiin voi lisätä myös

Oikofix analysoi sanoja. Hieno palvelu Webvoikko on muuntumassa Oikofix -nimiseksi, joka toki on hieno. Molemmissa on myös oikoluku. Molemmissa voi analysoida sanoja, lauseita ja kappaleita siten, että jokainen sana analysoidaan erikseen. Sanasta näytetään perusmuoto ja eräitä muita asioita, mm. sanaluokka. Niissä on kuitenkin se ero, että Webvoikossa on pikkuikkuna, johon analyysi jää auki, ja sitä voi jopa liikuttaa. Se pitää sitten erikseen poistaa. Oikofixissa ikkuna häviää , kun sitä koskettaa. Mielestääni ei saisi hävitä, jos vaikka haluaa hakea sanalle käännöksen tai määritelmän vaikka Kielitoimiston sanakirjasta. Kirjoitin tekijälle ja pyysin, että uudessa palvelussa laput jäisivät paikalleen. Sainkin heti vastauksen, että asia korjataan hakuamakseni. (Nyt se on tehty, mutta huomasin vielä toisen ongelman...) Kontekstihaku on mielestäni osoittautunut hedelmälliseksi ja sitä voisi pikkuikkunassa käyttää, jos se ei katoaisi. Eri asia on, että maahanmuuttaja ei tajua Kielit

Tässä näytetään kuinka tietokoneen ruudusta voi melko helpolla rakentaa suomen kielen laboratorion. Tässä on satunnaisarpoja, joka antaa vain tavallisimpia sanoja. Valitssemalla sanan vaikka kaksoisklikkaamalla voi hakea selityksen kontekstihaulla esim. Kielitoimiston sanakirjasta, kääntäjästä, googlettamalla. Alla on pieni lehtiö, joka tulee päälle, kun sen reunaa napauttaa. Siihen voi kokeilla sanelua tai oikeinkirjoitusta. Toisessa tietokoneessa työpöydällä oli kuva minusta sähköveturissa, missä sain olla tyttären mukana, koska hän ajoi sitä. On helppo tapa koodausta osaamattomankin tehdä mikä tahansa verkkosivu popup-linkiksi kuten täällä näytin. Sitä voi tietysti käyttää missä ja mihin tahansa, mutta ajattelin mahdollisuutta tehdä verkon välineistä kielilaboratorio. Jos ei käytä Chromea tai ainakaan halua ottaa siinä käyttöön hienoja kontekstihakuja , voi linkkejä klikata ja sulkea emoikkuna, jolloin voi ottaa haluamansa pikkuikkunat, sovitella ne tietokoneen ruudulle. Ne

Täältä saa koodin, millä minkä tahansa verkkosivun saa ns. popup-ikkunaksi. Mitat ja sanat voi vaihtaa. Ikkuna pysyy, vaikka emoikkunan sulkee. On olemassa TurboTop -niminen pikkuohjelma, jonka latauksen jälkeen voi valita, että jokin ikkuna pysyy päällimmäisenä. Voi myös aukaista haluamansa ikkunat, sulkea emoikkunan ja sovittaa pikkuikkunat haluamaansa kokoon ja kohtaan. Työpäytää voi käyttää konkreettisena kielilaboratoriona . Tietysti voi minkä tahansa linkin avata uudessa ikkunassa, pienentää sen ja sovittaa sopivan kokoiseksi. TurboTopilla sen saa pysymään päällimmäisenä. Kielitoimiston sanakirja Satunnaissana Kirjoituslehtiö Toinen muistilehtiö Kuvahaku Kääntäjä Oikofix : Huomaa, että mukana on tekstin analysoija, jolla saa esim. sanaluokan. Englannin oikeinkirjoituksen tarkistaja on myös. Tyhjä sanojen arpoja : Voi liittää tähän minkä tahansa sanalistan. Tavuttaja Äänittäjä Yle Areena Kimmo-puhesynteesi Ajanotto Piirtolehtiö

Klikkaa kuva suuremmaksi. Kyse on vain yhdestä välilehdestä; niitä on kaikkiaan kolme. Itse keksin vain muutaman sanan. Runkosanana tässä on kirjasto . Tutkin miten Context Meny Search-työkalua voi käyttää sähköisessä verkkoon perustuvassa opiskelussa. Se on jo osoittautunut aivan fantastiseksi, koska siihen voi kiinnittää/liittää monenlaisia hakuja. Yksi hienoimpia seurapelejä on Scrable, jossa saa muodostaa sanoja pienehköstä kirjainjoukosta. Siitä on versio, jota kutsutaan Runkosanaksi . On myös olemassa verkossa sanapelejä, jotka perustuvat samaan ideaan, esim. Bogi , Sanapeli ja Aapelin sanapeli . On olemassa oikein hieno kansainvälinen palvelu nimeltä Wordmine, jossa on suomenkielinenkin osasto. Sieltä voi hakea niitä sanoja, joita muodostuu tietystä sanajoukosta. Erikoisuutena on, että sanat saavat olla myös taivutettuja, mikä sopii esim. suomen alkeiden opiskelijoille ja koululaisille, koska siinä tutkitaan oleellisia asioita oppimisessa - ei hifistellä kuten Scrabbles

Verkossa on tällainen palvelu, missä saa itselleen satunnaisen identiteetin. Sen pohjalta voi keksiä keskustelua. Kysytään ja vastataan vuorotellen uuden identiteetin pohjalta. Ihan konkreettisia kysymyksiä alkaen nimestä: Mikä sinun nimesi on? Missä sinä asut?  ja kaikkea mitä tiedoista voi päätellä. Uuden identiteetin saa, kun klikkaa refresh/Lataa tämä sivu uudelleen -nappia. Nimessä, sukupuolessa ja kotimaassa on valinnan varaa. Voi myös tietysti kirjoittaa lauseita. Osa sanoista on englanniksi, osa hieman väärin käännetty (automaattisesti). Sanastoa voi oppia paljonkin.

Tässä ollaan hakemassa selitystä sanalle implementoida. Lyhennys SSS tarkoittaa SuomiSanakirjan sivistyssanaosastoa. Kontekstityökaluilla saa selityksiä sivistyssanoihin. SuomiSanakirjassa on niitä paljon. Itse asiassa se selittää kaikenlaisia sanoja. Voit vaikka kokeilla tällä listalla. Määritelmät tulevat wikisanakirjasta. Jos niitä ei löydy, hae Kielitoimiston sanakirjasta tai googleta kontekstivalikossa. Tässä on sivistyssanalista (8530 sanaa), jonka voit copypastata tähän arpojaan, jolloin sinulla on mukava visailualusta. Voit hetkessä saada selityksen hiiren oikealla korvalla. Tämä soveltuu myös ns. kantasuomalaisille sillä sivistyssanat ovat monille hebreaa. Sanojen tarkistus on helppoa, kun sen saa näppärästi. Sekä listan, että tekstin arpojassa saa helposti valittua Ctrl+A:lla, kuten muistat.

Näin kontekstihaku toimii. Haettu kontekstista sanaa viili . Selitys tulee toiseen väliehteen, kun klikkaa kohtaa Kielitoimiston sanakirja. Kuvaan tässä artikkelissa, kuinka löysin kontekstityökalut. Ensimmäinen niistä oli Context Meny Search. Se on varmaan edelleenkin olemassa ja toimiva, mutta yksi kerrallaan löysin uusia kunnes päädyin Selection Search -nimiseen, josta en luovu. Kaikissa niissä ja myös pc-Chromen Omniboxissa on sama hakulauseke. En kuitenkaan ole pitänyt yllä tietojani mjuista kuin Selection Searchista. ... Jotta saisi Kielitoimiston sanakirjan Context Meny Searchin valikkoon, se vaatisi, että haku isoilla kirjaimilla TESTSEARCH pitäisi näkyä jossakin. Sitä ei millään näe. En ymmärrä koodaamisesta enkä ohjelmoinnista mitään, mutta salapoliisityön ansiosta onnistuin kuin ihmeen kautta saamaan selville osoitteen. Siinä oli onnekas sattumakin mukana. En kerro sitä tässä.   Tässä se kuitenkin on: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=TES

Auto Copy -laajennus Chromessa säästää aikaa. Copypastaus, - tuo kaunis suomenkielinen sana, voidaan tehdä puolta nopeammaksi. Eihän se nytkään ole mahdottoman työlästä ole, jos ajattelee tavallista hiirtä ja yhtä sanaa: Joko maalaa tai kaksoiklikkaa sitä, niin se tulee valituksi. Kaksoisklikkaaminen on nopeampi tapa. Vie hiiriosoitin valitun sanan päälle ja paina hiiren oikeaa korvaa. Valitse hiiren vasemmalla korvalla aukeavasta pikkuikkunasta Kopioi . Vie hiiriosoitin uuteen paikkaan, klikkaa sitä kohtaa, pidä hiiriosoitinta paikalla ja paina hiiren oikeaa painiketta, klikkaa aukeavasta pikkuikkunasta kohtaa Liitä . Oikeastaan siinä on monta osavaihetta, ehkä 10-11. Päävaiheita kolme: Valitseminen, Kopioiminen, Liittäminen - tai kaksi kuten nimessä copypaste eli kopioi/liitä. Käytännössä se istuu selkärangassa ja on helppoa ja automaattista, kun sitä on jonkin verran tehnyt. Copypastaaminen on yksi hyödyllisimpiä toimintoja, koska se säästää työtä monella tapaa. Tietokoneen

Korpuksessa näytetään sanoja asia- ja lauseyhteyksissä. Sillä tavallahan sanoja selitetään myös. Sanallinen määritelmä saattaa olla liian vaikea. Siinä on ero käytännön ja teorian välillä, mitä voisi ehkä myös sanoa eroksi induktiivisen ja deduktiivisen menetelmän välillä. Mielestäni Kielitoimiston sanakirjassa ei suoranaisesti saa taivutetun sanan perus-/sanakirjamuodon määritelmää, mutta kylläkin käytännön esiintymistä esimerkkilauseissa. Yli 100000 hakusanan määritelmät ja esimerkit tuottavat suuren korpuksen. Toki pelkkä lause, missä sana esiintyy, on vain se ympäristö. Näytettävät muut lähilauseet kertovat usein sitten ihan muusta. Tavallisissa korpuksissa näkyy koko lähikappaletta enemmän. Siis: Kielitoimiston sanakirjassa on se sanakirjojen yleisongelma, että aloittelijan on vaikea tietää millä sanalla hakea varsinaista artikkelia, koska suomen sanojen perus- eli sanakirjamuoto on vaikeasti löydettävissä. Tässä sanakirjassa sitä ei helpoteta. Voi toki kokeilla eri muodoilla

Otan pois jutun vanhan sisällön, koska sama juttu on toteutettu paljon paremmin täällä .

Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen perusmuodon löytäjädemo sensaatiomaisessa toiminnallisessa käytössä auttamassa maahanmuuttajaa vaikeassa perusmuodon löytämisessä. Motto: "Sanaston oppimista hankaloittaa se, että sanoja on vaikea löytää sanakirjoista, koska perusmuodon määrittäminen on vaikeaa taivutusmuodon perusteella." Tähän on ratkaisu, joka näyttää löytävän sanakirjamuodon lähes jokaiselle suomen sanalle kontekstihakuna, mikä tarkoittaa sitä että voi hakea suoraan juoksevasta tekstistä hiiren oikealla "korvalla" tarvitsematta kirjoittaa sanaa mihinkään. Jo se että on sellaisia palveluita, että voi löytää perusmuodon, on hyvä uutinen. Vielä parempi, suorastaan SENSATSIOONI  on oma antini siihen, että sen saa automaattiseksi, ja sen voi kiinnittää Chromen Context Meny Search-laajennukseen. Pitää siis käyttää Chromea ja ladata siihen Context Meny Search . Ota tämä TESTSEARCH -linkki ja copypastaa se tuohon kontekstivalikkoon, täällä

Satuin sivulle, jossa nörtit esittävät toisilleen versioita lehtiöstä, jonka voi avata selaimen ikkunaan. En paljoa ymmärrä koodaamisesta, mutta yhtä lukua muuttamalla sain sen sellaiseksi , että siihen voi liittää kuvan ja teksti on iso. Aikaisempaa vaivasi se, että kuva tuli liian suuri suhteessa tekstiin. Tässä on oivallinen lehtiö vaikkapa siihen tarpeeseen, että opetat lasta lukemaan tai kirjoittamaan suoraan tietokoneen ruudulla. Tekstiä ja kuvaa voi suurentaa ja pienentää esim. Ctrl+hiiren pyörä. Kuva kannattaa ehkä kopioida, kun se on thumpnail-kokoa. Jos ottaa isomman kuvan, voi tekstinkokoa osoiterivillä vielä suurentaa. Nyt siinä on 5. Voit hyvin muuttaa lukua. Paina sen jälkeen Enter. Senkin voi tallentaa kirjanmerkiksi. Kuvan ja tekstin voi tulostaa, kun maalaa ne hiirellä ja antaa tulostuskäskyn hiiren oikealla painikkeella. Konkreettinen paperituloste saattaa sopia lapselle muistoksi työstä. Kuvien määrä on verkossa lähes rajaton, kaikkea löytyy.

Klikkaa suuremmaksi, jotta näet paremmin. Perusta on kadonnut, mutta Oikofixilla onnistuu vielä paremmin. Sinne voi liittää kokonaisen lauseen, virkkeen tai kappaleen ja saada jokaisesta sanasta perusmuoto. Verkossa on Perusta -palvelu, johon voi syöttää/copypastata vaikka lauseen sanat kerrallaan ja se palauttaa ne aakkosjärjestyksessä ja perusmuodoissa. Ne joita se ei pystynyt käsittelemään, listataan myös. Tuo teksti on ohjeita, jonka parhaiten saa pois, kun valitsee näppäinyhdistelmällä Ctrl+A ja painaa askelpalautinta tai Del. Silloin siihen saa liitettyä copypastaamalla haluamansa tekstin. Se voi olla yksittäinen sanakin. Liian isoa tekstimäärää ei kannata laittaa, koska sanat menevät sekaisin. Yksi lause on ehkä sopiva. Lausetaso on muutenkin hyvä lähtökohta. Opiskelija voi laittaa tällaiset tärkeät työkalut kirjanmerkkikansioon, josta hän saa tämänkin helposti esiin tarvittaessa vaikka tutkittavan tekstin viereiseen välilehteen. Tämä sopii hyvin opetusmenetelmääni , j

Chromen laajennus Context Meny Search on harvinaisen käytettävä. Siihen voi kiinnittää monenlaisia hakuja, jotka tulevat helpommiksi. Ne ovat siinä mukavasti koossa. Kaikkia hakuja ei suinkaan voi sinne aidosti sijoittaa, koska ne eivät anna hauille erillistä osoitetta eikä niissä voi tehdä TESTSEARCHia. Hakusivun osoitteen voi kuitenkin kiinnittää ja haun tehdä hieman vaivalloisemmin kirjoittamalla tai copypastaamalla sana hakuruutuun, kun se kuitenkin avautuu toiseen välilehteen. Hakuja on helppo tehdä juoksevasta tekstistä hiiren oikealla korvalla eli painikkeella. Tekstissä oleva hakusana maalataan eli valitaan hiirellä tai hiirilevyllä. Sanan voi nopeimmiten valita kaksoisklikkaamalla sitä. Hiiriosoitin viedään valitun sanan päälle ja painetaan hiiren oikeaa korvaa. Näin kontekstihaku toimii. Se avaa pikkuikkunan, jossa on muutenkin tuttuja Kopioi, Liitä...-käskyjä. Jos ne eivät ole tuttuja, olet varmaankin tietokoneen käytössä aloittelija. Siellä on myös Google-haku, j

Huom. Tämä juttu on kirjoitettu ennen kuin Kielitoimiston sanakirja tuli verkkoon ja kaverini ohjelmoi sen hakusanojen arpojan. Huomasin myös että myös Kielitoimiston sanakirjan voi kiinnittää Chromen Context Meny Searchin valikkoon. Juttu täällä . Se lisää edelleen kontekstihaun käytettävyyttä ja mielestäni tekee myös entistä helpommaksi maahanmuuttajalle opiskella verkon materiaalien ja välineiden avulla. Tämä on jatkoa pohdinnalle , miten maahanmuuttaja voi tarkistaa suomen oikeinkirjoitustaan verkon välineillä. Varmaan sana konteksti saattaa olla jollekin outo. Se tarkoittaa asia- ja lausyhteyttä. Käyttöyhteys voisi olla myös sitä kuvaava. Kontekstihaku on taas haku, johon saa apua hiiren oikeasta painikkeesta eli korvasta. Sana valitaan: maalaamalla hiirellä tai kaksoiklikkaamalla, viedään hiiriosoitin sanan päälle ja painetaan hiiren oikeaa painiketta. Silloin avautuu ikkuna, jossa on enemmän tai vähemmän hakujen nimiä. Muistelen että kaikilla selaimilla siellä on jota

Avaa tämä linkki ja talleta se kirjanmerkiksi. Sen näppääminen avaa sähköpostisi, mikä säästää ainakin yhden klikkauksen. Sähköpostin kirjoitusympäristö on tilava. Minulla se ainakin toimii, ehkä se käy vain gmailissa.

Ratkojat-ristikkosanakirja synonyymisanakirjana Sana/kuvaristikoissa käytetään paitsi synonyymejä myös kekseliäitä määritelmiä ja semantiikkaa, joilla haluttuja ristikkosanoja kuvataan. Ristikot kehittävät hoksottimia. Keksin kokeilla saako Ratkojat-ristikkosanakirjan TESTSEARCHin Context Meny Searchiin. Ristikkoa ratkaistessa tästä ei juuri ole hyötyä, koska ristikko ei ole html-muodossa. Helpompi on laittaa ristikkosanakirja kirjanmerkkeihin ja avata sieltä. Kyllä saa. En tiedä onko tämä mikään sadan hevosen juttu, mutta on kumminkin jotakin. Esimerkiksi voi aukaista wiktionaryn 1000 sanan listan ja katsoa löytyykö sanoja ristikkosanakirjasta. Monelle sanalle saa tosiaan kekseliäitä synonyymejä, määritelmiä tai viittaussuhteita. Hakusanan pitää olla perusmuodossa, mutta senhän saa näillä välineillä.