Minäkin olen nyt sitten käynyt kerran elämässäni Sodankylän elokuvajuhlilla . Katsoin silmäni kipeiksi kaikki sarjalipulla ostetut 12 sessiota, jossa oli lyhytelokuvia monissa. Lisäksi kuuntelin keskustelun suomalaisesta elokuvasta, jossa oli televisiosta tuttuja henkilöitä. Suurin elämys oli Blues Brothers- elokuva suuressa teltassa, jossa yleisö villiintyi. Anneli Auerin mysteeristä kertova ensiesitys oli myös elämys. Taitavasti tehty dokumentti, joka sai yleisön uskomaan Auerin syyttömyyteen, niin minutkin. Olen kyllä uskonut, että hän murhasi miehensä, mutta tuskin on syyllistynyt seksirikoksiin, joita tuo noitavainoksi yltynyt prosessi sai hänet näyttävän tehneen. Nyt en edes tiedä tuosta taposta. Katsoin myös televisiosta tulleen dokumentin leipäjonoista ja näin tekijän , joka oli melko vihainen tekotaiteellisuudelle. Hän oli piikikäs muille tekijöille ja puhui myös, että on oikein suomalaisille, jotka on tarkoituksellisesti tyhmistetty, että he saavat mitä ansaitsevat telev