Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2013.

Kuvasta lause

Kuva
Tämä on kirjoitettu Markup-nimisellä työkalulla ja on myös tässä osoitteessa. Markup on toistaiseksi poissa, aikoo uudistua, mutta lauseita voi kirjoittaa helposti vaikka Paint the Web-työkalulla . Tässä on yritys ideoida tilanne, jossa maahanmuuttajan on helpompi kirjoittaa lauseita kuvien inspiroimana. Yritetty keksiä tilanne, jossa hän tutkii sanoja verkon avulla. Internet tarjoaa kaiken maailman kuvia. Niitä kannattaa käyttää. Tämä ei ole varsinaisesti tarkoitettu niin, että maahanmuuttajaopiskelija kirjoittaa verkkoon julkaistavaksi, senkin voi tehdä. Hän voi kirjoittaa vaikka sanojenkäsittelyohjelmalla, jotta kuva on helpompi ottaa mukaan copypastaamalla. Tietenkin paperillekin voi kirjoittaa ja hankkia kuvan miten haluaa. On monia mahdollisuuksia, miten kirjoittaa sähköisesti, yksi on Markup , jolla saa kuvan ja tekstin ja sille jopa verkko-osoitteen. Kun jakaa tuotoksen, toinen voi jatkaa sitä ja julkaista siitä oman versionsa, mutta alkuperäinen säilyy. Otetaan jo

Lehdentekijänä

Kuva
Kuva on Suomi-nimisestä skuuppilehdestäni. Olen jo toista vuotta tehnyt kolmea ( kahta suomen- ja yhtä englanninkielistä) lehdennäköistä julkaisua Scoop.it-työkalulla. Minusta uutislehti on jopa parempi kuin varsinainen verkkolehti, koska siihen saa helposti kerättyä kiinnostavia juttuja eri lähteistä. Olen tosin käyttänyt vain iltapäivälehtiä, Yleä ja hieman muitakin. Siitä saa helposti omannäköisensä kiinnostuksiensa mukaan, vaikka en olekaan siihen laittanut paljoa aikaa. Mainokset eivät tunge ensimmäisenä eteen, vaikka toki heti sitten kun klikataan otsikkoa tai kuvaa, joka vie varsinaiseen lähteeseen. Työkalulla eri lehtien typografia yhdenmukaistuu Scoop.it-tyyliseksi. Tekeminen on helppoa, ottaa vain copypastaamalla jutun osoitteen ja sijoittaa sen avautuvaan ruutuun, jolla työkalu tekee hetkessä jutun, jossa usein on otsikko ja kuva ja jutun kärki eli ingressi, jutun alusta. Joskus pitää näitä kolmea, otsikkoa, kuvaa ja ingressiä hieman toimittaa, mikä on mahdollista.

Lapin kesä

Kuva
Lapin kesä , kuuntele musiikki, klikkaa hiiren pyörällä Lapissa kaikki kukkii nopeasti Maa ruoho ohra vaivaiskoivutkin Tuon usein tuntenut oon raskahasti Kun katson kansan tämän vaiheisiin Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta Ja suuri surkastua alhaiseen Miks meillä niin on monta mielipuolta Miks vähän käyttäjiä kanteleen Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu Kuin heinää miestä toiveen tosiaan Miest' aatteen tunteen miestä kaikki maatuu Tai kesken toimiansa katkeaa Muualla tulta säihkyy harmaahapset Vanhoissa hehkuu hengen aurinko Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset Ja nuori mies on hautaan valmis jo Ja minä itse miksi näitä mietin Se merkki varhaisen on vanhuuden Miks seuraa käskyä en veren vietin Vaan kansain kohtaloita huokailen On vastaus vain yksi Lapin suvi Sit' aatellessa mieli apeutuu On lyhyt Lapin linnunlaulu huvi Ja kukkain kukoistus ja riemu muu Mut pitkä vain on talven valta hetken Tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan Kun taas ne alkaa aurinkoisen re

Googlen sanojentunnistus on valtavan hieno

Kuva
Tämä Chromen lisäosa tuo puhehaun kaikkialle. Googlen sanojentunnistus tekee hyvää työtä ja osaa ihmeellisellä tavalla tunnistaa puhuttua kieltä. Se on vakiovarusteena Chromen Googlessa. Huomasin että sama hieno toiminto toimii ikään kuin asiayhteydessä tämän lisäosan avulla, vaikka ei tarvitsekaan käyttää hiiren oikeaa painiketta eli -korvaa kuten yleensä ns. kontekstihauissa. Klikkaamalla ikonia voi tehdä google-haun sanomalla. Siinä pätevät samat lait mitkä yleensäkin eli että pitää osata keksiä paras mahdollinen hakusana. Viereen voi kirjoittaa (sanoa) lähteen, mistä hakee sanaa, esim. wiktionary tai wikisanakirja. Wikipedia-artikkelit ovat yleensä muutenkin kärjessä, mutta viereen voi kirjoittaa myös wikipedia. Muitakin sanakirjoja ja lähteitä voi kokeilla. Esimerkki: Jos sana on jossakin taivutusmuodossa ja sanoo sen hakusanan ja heti perään wikisanakirja tai wiktionary, silläkin pääsee wikisanakirja-artikkeliin, koska siellä on taivutuskaava, jossa sana esiintyy. Wikis

Vielä yksi joulukortti

Kuva

Muistiinpanoja vähällä vaivalla

Kuva
Stickies-lappuja voi liikuttaa vapaasti ruudulla. Kuvakin ikäänkuin irtaantuu alustastaan. Aina ei tarvitse turvautua verkkoon ja sen hienoihin mutta liian moniin työkaluihin muistiinpanoja tehdessä. Windows 7:ssä on oma keltainen lappunsa, mutta sitä ei voi suoraan tallentaa. On olemassa useita ladattavia ohjelmia. Yhtenä parhaista pidän Stickies -lappuja, jotka toimivat ainakin omalla koneellani. Stickie on kokonainen kirjoitusohjelma, jossa on monia ominaisuuksia tarvittaessa. Niissä on väriä, piirtämistä, fonttikokoa ja -tyyppiä, herätyskello , tekstin lisääminen kuvaan. Niihin voi yhtä helposti copypastata kuvia kuin tekstiäkin. Sanoja voi raahata. Lapun pohjan saa haluamaansa väriin. Molemmissa on puolensa. Kuvien kanssa puuhaileminen on varmaankin hedelmällistä. Niistä voi aina kirjoittaa. Voi googlettaa jollakin teemalla ja poimia halutessaan talteen tai erityiskäsittelyyn jonkin kuvan. Jos kuva tai teksti ei ole sopivassa muodossa, siitä voi tehdä kuvan leikkaustyökalul

Wikiaineisto, satunnainen sivu

Kuva

Viheliäinen kiusankappale

Kuva
Minua on kiusannut jo pidemmän aikaa eräs haittaohjelma, nimeltä OKitSpace, joka tuo lähinnä ikäviä mainoksia sivuilleni. En uskalla ruveta sitä karkottamaan niillä ohjelmilla, joita netti tarjoaa, sillä uskon, että ne saattavat olla kompuksessa: Toinen tartuttaa viruksia ja toinen kaupittelee ohjelmia niiden karkottamiseen. Windows Defender ei onnistunut sitä havaitsemaan edes. Tuo ohjelma on käsittääkseni sinänsä oikein hyvä, luulen että se on Microsoft Security Essentials -ohjelman versio myöhemmille windowseille. Vien koneen ehkä liikkeeseen puhdistettavaksi. Chromessa on toiminto, jolla lisäosan muka saa poistettua, mutta uudelleen käynnistettäessä se on siellä taas - ärsyttävää. On kummallista kuinka paljon tietokoneen omistajan pitäisi tietää tekniikasta. Itse en pitkän harrastamisen jälkeenkään hallitse kuin pienenpientä osaa, saatikka nyt tavallinen ikäihminen. Hän on pulassa, jos on vähänkään utelias ja kokeilee ladata ilmaisohjelmia kuten minä. Olen varmaankin saat

Kannattaako tietotekniikkaan panostaa kouluissamme

Kuva
Hän on ilmeisesti fysiikan ja kemian didaktiikan professori ja Helsingin opettajakoulutuslaitoksen johtaja Jari Lavonen, joka ei kannata tutkivia opetusmenetelmiä vaan tiukkaa käsitteiden opiskelua. Helsingin opettajakoulutuslaitoksen esimiehen mukaan tutkivalla oppimisella ei ole tulevaisuutta , ainakaan jos haluaa hyviä PISA-tuloksia. Kuulostaa kovin taantumukselliselta, viimeinen taisto sen kuuluisan puhuvan pään ja liitutaulun puolesta. Kumma ettei siitä ole sen kummempaa kuulunut kuin pari mediajuttua. Niin kuin on hehkutettu sitä opettajien hyvää koulutusta, kun koko koulutuksen lippulaivan kippari on tätä mieltä. Valtiovallan ja opposition johtajakin kuuluttavat tutkivuuden ja uusien menetelmien perään. Luulisi että tästä aiheesta löytyisi enemmänkin pohdittavaa. Media ei ole ollut ajan tasalla tässäkään. Käsitteiden muodostuksessa pitänee erottaa induktiivisuus ja deduktiivisuus. Induktiivisessa päätttelyssä päädytään ymmärrettyihin lainalaisuuksiin yksityistapauksista y

Hieno sanakirjaresurssi, ProfessorWord

Kuva
Löysin kätevän sanakirjaresurssin, ProfessorWord , joka kuuluu myös sarjaan klikkaussanakirjat. Googlen sanakirja on hyvä ja toimii luotettavasti, mutta tässä on se etu, että se toimii myös Dropboxin tekstitiedostoissa, joihin olen kerännyt hyviä englannin sanalistoja. Google Dictionary klikkaussanakirjana ei minulla ainakaan niissä käy. Raahaa tuolta sivulta bookmarklet kirjanmerkkipalkkiin. Kun on käytettävissä tällaisia pikasanakirjoja (niitä on jo useampia) tavallinen sanalista toimii erinomaisena sanakirjana ja tietosanakirjana, joten itse pystyy tekemään hienoja asioita. Tuossa alhalla on esim. itse tehty 100000 sanan sanakirja ja tietosanakirja. Siinä voi myös hakea hakuruudulla, jonka saat esiin Ctrl+F:llä. Täällä on englannin sanalistoja. Sanaa tarvitsee vain klikata kun ensin sivun on ottanut bookmarklettia klikkaamalla tähän toimintoon mukaan. Erinomainen juttu. Se listaa keltaisella USA:n korkeakoulututkinnon sanoja ( SAT®/ACT® ), mikä ei meille paljon kerro. Esi

Sanojen tutkiminen sähköisissä html-teksteissä

Kuva
Väitän että Suomessa on tapahtunut suuren luokan skandaali, kun suomalaisille ja maahanmuuttajille ei ole kerrottu, että olisi helposti ja ilmaiseksi käytettävissä laaja pikasanakirja, joka toimii sanaa kaksoisklikkaamalla html-pohjaisissa teksteissä ja selittää hyvin monia Googlen tukemia kieliä muutamalle maailmankielelle, joista englanti ainakin on suomalaisille ja monille maahanmuuttajille yleiskielenä eli lingua francana kovin hyödyllinen. Miksi näin on tapahtunut? Miksi esim. mm. maahanmuuttajille uutisia tuottava Ylen selkouutiset ja myös Selkokeskuksen Selkosanomat eivät ole ottaneet tätä ilmaista resurssia siten käyttöön, että olisivat siitä lukijoilleen kertoneet. Tosin Selkouutisten tuottaja harkitsee asiaa juuri nyt jo kerran sen hylättyään. Tuo pikasanakirja auttaisi monissa sähköisissä kirjoissa, kantaisi kortensa kekoon. Se olisi myös kustannuksia säästävä, koska netin käyttäjä voisi omatoimisesti opiskella. Onhan tunnettua että omatoiminen tekstien lukeminen sanaki

Tiedotusvastuu

Kuva
Tässä Google Dictionary Chrome-selaimessa osallistuu sanojen selittämiseen Selkouutisten artikkelissa. Sanaa tarvitsee vain kaksoisklikata, niin selitys tulee heti. Eikö peruutusilmoituksia= Cancellation notices olekin ihan hyvä selitys sanalle. Minä ainakin sen ymmärrän. More-linkistä saa selityksiä muille kielille. Meillä olisi käytettävissä erinomainen sanakirjatyökalu, jonka avulla voisi tehostaa vieraiden kielten ymmärtämistä sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajien parissa, mutta jostakin syystä tiedotusvastuuta ei ole otettu. Olen esimerkiksi ollut yhteydessä opetusministeriön päällikköön, jonka pitäisi vastata maahanmuuttajien opetusasioista. En enää muista tarkkaan kuka se oli, olen nimittäin saarnannut asiasta jo monta vuotta. Vastaus oli häpeällinen : Meillä on sanakirjat käytössä työn puolesta. Eikö tuolla ihmisellä olisi ollut vastuuta tutkia asiaa ja vetää siitä johtopäätökset? Aion yrittää uudestaan. Kyse on nimittäin Googlen sanakirjasta, joka on Google Trans

Suomen ja Ruotsin vertailua joulukalentereiden perusteella

Kuva
Ruotsi ottaa lastenkulttuurin tosissaan, tv:n joulukalenteri on joka vuosi koko kansaa koskettava asia. Jos yhtenäiskulttuurista on jotain jäänteitä, tässä se näkyy. Suomessa tonttu Toljanteri ei ole niin kovin suuri asia. Toki sillä on perinteitä, hössöttävä Toljanteri on mukava hahmo, sarja on huolella tehty - mutta jotakin siinä mättää. En ole seurannut aikaisempia joulukalentereita juurikaan Suomessa enkä moneen vuoteen Ruotsissakaan. Nyt katsoin netin ansiosta Ruotsin tämänvuotista joulukalenteria. Sekin kertoo historiasta, onhan hahmoina Bertil Almqvistin Barna Hedenhös -kivikautisperhe. Itse alkuperäiseen ei sarjassa ole paljon liittymäkohtia. Ruotsalainen sarja on tullut maalta pois kaupunkiin, itseensä Tukholmaan. Siellä on menossa itse asiassa eräänlainen dystopia, irvikuva nyky-yhteiskunnasta: Isoveli valvoo pääministerin hahmossa, historia on unohdettu, suuntaudutaan tulevaisuuteen. Kaknäsin torniin on kiinnitetty valtava raketti, jolla pääministeri aikoo matkustaa

Maailma olisi avoinna...

Kuva
Tämä näyttää kuin Googlen pikasanakirja toimii Firefoxissa . Se on erilaisina sovelluksina kolmella pääselaimella ainakin. Klikkaa kuva suuremmaksi. Tässä se kääntää suomesta englanniksi, mutta lukuisia kielivalintoja on. Harmittaa kun ääneni ei kuulu ainakaan tässä asiassa: verkon klikkaussanakirjat. Mikä etu vieraita kieliä opiskeleville olisi tietää niistä. Viralliset ja puoliviralliset meidän varoillamme toimivat tahot eivät linkitä niihin. Olen esimerkiksi pyytänyt Ylen selkouutisia tekemään niihin linkin sivuilleen. Maahanmuuttajat käyttävät paljon Selkouutisia ja sivussa oleva linkki ja mieluummin vaikka artikkeli aiheesta tehostaisi verovarojen käyttöä. Minulla on jäljellä sähköpostikirjeenvaihto. Tieto valuu kuin vesi hanhen selästä Selkouutisten toimittajalla. Pääselaimilla Internet Explorer, Firefox ja Chrome on kullakin oma sovellutuksensa Googlen sanakirjasta, joka löytää hyvin paljon käännöksiä kaikilla kielillä, suomeksi jopa monista taivutusmuodoista. Sama tiet