Oppitori

Vielä tarvitaan vanhanaikaisia paperikirjeitä. Tässä on tipsini siihen miten kirjoitat tulostimella kuoreen osoitteen ja lähettäjän ja mitä muuta tahansa. Käsin kirjoittamalla saa tietysti nopeasti, mutta käsiala saattaa olla melko huono tai haluaa ammattimaisen ulkonäön jostakin syystä. Käsi saattaa esimerkiksi jo vavista. Kun tämän menettelyn oppii, se on melkin yhtä nopeaa kuin käsin kirjoittaminen. Postin ohjeet osoitteesta ja lähettäjästä. On eri-ikäisiä wordeja ja muita kirjoitusohjelmia, joten ohjeet ovat yleisluonteiset. Valitse kirjoitusohjelman tulostuksen valikosta paperin tai kirjekuoren koko. Se voi olla jo standardina, mutta pitää tietää esim. kuoren nimitys . Jos ei ole, voi paperin koon valita itse. Laita kruksilla paperi makaavaksi, jotta hahmotat helpommin. Vinkkini on, että käytä toimintoa Lisää tekstiruutu . Silloin osoitteet voi kirjoittaa haluamaansa kohtaan ja siirtää niitä hiirellä , jos tarvitsee entrata. Tekstiruutua voi muokata,

Edellinen sanaparvi 2 Edellinen sanaparvi 1

Kokeilin verkosta löytämääni työkalua . Tein vain yhden kysymyksen. Siinä on kuva ja linkki, mutta ne ovat valinnaisia. Tämän widgetin layout ei tyydytä minua. Suuret suomalaiset Suuret suomalaiset . Alvar Aalto . Millä alalla hän tuli kuuluisaksi? kirjailijana säveltäjänä arkkitehtina poliitikkona laulajana Another Quiz by QuizMaker

Viime päivinä on mediassa puhuttu opettajasta, joka turvautui väkivaltaan ja työnsi "suutaan soittaneen" oppilaan koulun ruokalasta - ja sai itse potkut. Juttu on hyvin symbolinen ja muodostaa rintamalinjoja. Itse entisenä opettajana ja myös väkivaltaan erehtyneenä olen sitä mieltä, että opettaja toimi väärin. Hänelle videoklipissä urputtanut oppilas toimi pikkuvanhasti mutta ei mitenkään poikkeuksellisen törkeästi. Se on varmaan koulun arkipäivää. Väkivaltaan turvautumattomuus on mielestäni perusedellytys työrauhalle ja se on aikuisten vastuulla. Koulu on tunteiden paikka. Ehkä opettaja ei kuitenkaan olisi ansainnut erottamista vaan työnohjausta. Koulusta tekee hermostuttavan paikan moni asia: suuret vaatimukset kaikkialta. Työ saattaa edelleenkin olla liikaa tiedon jakelua, vaikka meillä varmaankin on hyvin koulutetut opettajat. Uudet välineet ja ajattelutavat saattaisivat lisätä oppilaiden motivaatiota ja vähentää hermostuneisuutta.

Tältä Quizletit näyttävät, klikkaa Speller tässä tapauksessa. Kovaäänisen tulee olla päällä. Ei haittaa vaikka kirjoittaa väärin, kärsivällinen miesopettaja selittää kyllä. Laadin Quizlet-harjoituksen Wikisanakirjan 1033 frekventeimmistä sanoista . Koska siinä ei ole sanojen selitystä muuta kuin *, sitä ei voi tehdä muissa moodeissa kuin Speller eli sanelu, joka on kyllä aivan riittävä. Näin helposti saneluharjoitus 1000 yleisimmästä suomen sanasta! Täällä ovat nämä 1032 wikisanakirjan sanaa kolmena Tagul-sanapilvenä. Sanat vievät Google-hakuun. Jos viereen kirjoittaa esim. wikisanakirja tai SuomiSanakirja sana löytyy hakutulosten kärjestä. Tämä on yksi googletuksen vinkkejä: I   II   III Tässä ovat wikisanakirjan 1032 yleisintä sanaa toisenlaisena Tagul-sanapilvenä, kaikki yhdessä. Tässä linkit vievät google-hakuun, ei wikisanakirjaan, mutta se on usein hakutulosten kärjessä. Samoista sanoista on muutakin tietoa. Sanat on selitetty linkkien takana wikisanakirjassa eli wi

sanoma  EI TOIMI QR-koodin saa myös puhumaan millä kielellä tahansa. Puheen hoitaa Googlen kääntäjä oikein hyvällä äänellään. Kielen voi valita. Saatu koodi toimii ainakin minun Androidillani oikein hyvin, jopa paperille präntättynä. Viesti on helppo kirjoittaa täällä . Pystyin tulostamaan helposti ainakin A6-kokoiselle paperille, mikä on postikorttikoko. Generaattorin antamaa kuvakoodia voi pienentää Ctrl+hiiren pyörällä, tai ainakin niin tein. Otin siitä kuvankaappauksen ja printtasin paperille. Tuossa ylhäällä on viesti, jossa kokeilin ääkkösiä, no problem. Googlen kääntäjässä on jokin määrä maksimimerkkejä (?), mutta kyllä sillä voi kunnon lauseen kirjoittaa - ja siis tälläkin. Kyllä tällä heti näkee käyttömahdollisuuksia.

Olen ihmetellyt näitä QR-koodeja. Jotenkin olen ollut tietoinen miten niitä käytetään. Nyt kokeilin tätä QR-generaattoria . Loin sillä itselleni käyntikortin ja laitoin siitä widgetin tuohon ylös. Minulla on yksi android-laite. Siinä on QR-lukija. Kokeilin ottaako se lehdistä painettuja koodeja ja kyllä se sen tekee. Myös ylläolevasta kuvasta se ottaa suoraan ruudulta tiedot, varmaan myös, jos kuva on paperille painettuna tai tulostettuna. Taas yksi uusi opittuna tvt:ssä. Aika mahtava juttu! QR-koodit ovat olleet hypetyksen kohteina nettimaailmassa pari vuotta, ei turhaan. Nehän tuovat vuorovaikutuksellisuutta ja verkon sisältöjä tavalliseen paperimediaan. Tuo generaattori oli toisena Googlen hakutuloksissa, ensimmäisenä oli tämä .

Jos olisin nuorempi, harrastaisin mielelläni urbaania löytöretkeilyä . Eikä sen tarvitse olla niinkään urbaania, koska Googlella löytyy myös paljon nimellä rural exploration. Ehkä molemmat kumpuavat urbaanista elämäntavasta. Vanhat ränsistyneet talot vetoavat kauneudellaan, ne symbolisoivat myös ihmisen elämää, johon kuuluu häviäminen ja katoaminen. Tämän ikäinen ei oikein kehtaa enää lähteä könyämään salaa vanhoihin taloihin, onneksi on verkko, josta löytää paljon sekä suomen- että muunkielisiä sivuja, kuvahan kertoo enemmän kuin sanat. Lisäsin UE-tagin Human Interest-skuuppeihini, vaikka en aikonut niitä tagittaa. Ennestäänkin siellä on paljon verkosta löytämiäni rappion kauneutta esitteleviä juttuja, mutta en ala niitä hakea esille erikseen. Lisäsin myös Oppitorin-skuuppeihin ryhmän samalla tagilla . Molemmista löytää erittäin paljon juttuja ja kauniita rappiokuvia.

Maatilan eläimiä

Biografiat Aalberg Ida (1857 - 1915) Aalto Alvar (1898 - 1976) Ackte Aino (1876 - 1944) Agricola Mikael (noin 1510 - 1557) Ahtisaari Martti (1937 - ) Bryk Petri (1913 - 1977) Canth Minna (1844 - 1897) Chydenius Anders (1729 - 1803) Cobben Guillaume (1897 - 1985) Edelfelt Albert (1854 - 1905) Ehrensvard Augustin (1710 - 1772) Engel Carl Ludvig (1778 - 1840) Erkko Eljas (1895 - 1965) Eronen Ella (1900 - 1987) Fazer Karl (1866 - 1932) Friberg Maikki (1861 - 1927) Gallen-Kallela Akseli (1865 - 1931) Gezelius Johannes vanhempi (1615 - 1690) Granit Ragnar (1900 - 1991) Gripenberg Aleksandra (1857 - 1913) Haavikko Paavo (1931 - ) Hemmingus (noin 1290 - 1366) Idestam Fredrik (1838 - 1916) Jansson Tove (1914 - 2001) Jarva Risto (1934 - 1977) Jussoila Johannes (noin 1555 - noin 1604) Kaarina Maununtytär (1550 - 1612) Kaipiainen Birger (1915 - 1988) Kallio Kyösti (1873 - 1940) Kalm Pehr (1716 - 1779) Karamzin Aurora (1808 - 1902) Kaurismäki Aki (1957 - ) Kekko

Kuva on skuupista, jossa otsikko on liitetty mukaan linkittömälle puolelle, jotta sitä voi rauhassa tutkia tarvitsematta mennä alkuperäiseen juttuun. Mietin miten Scoop.it-uutislehteen saisi rakenteen, jolla otsikko ei linkittyisi alkuperäiseen juttuun vaan sitä voi tutkailla verkon välineillä itse skuuppilehdessä. Ratkaisu oli helppo. Scoop.it-ottaa siististi kuvan, otsikon ja ingressin eli kärjen, joka yleensä on uutisen alussa. Kuvasta ja otsikosta on linkki alkuperäiseen juttuun. Se on tietenkin hyvä säilyttää, jos haluaa syventää, mutta pelkkä otsikko on usein mukavan lyhyt tutkittavaksi. Siihen on ladattu paljon henkistä työtä (toivoakseni). Otsikosta ja ingressistä pitäisi selvitä paljon itse jutusta ja otsikolla on usein kaupallistakin pyydettä. Suomen alkeiden opiskelija voi myös arvata mitä otsikko ja kuva tarkoittavat ja sitten selvittää sen parhaansa mukaan. Se on ns. problematisoivaa opiskelua. Täällä on saman jutun Scoop.it:n automaattisesti tekemä skuuppi. Täällä