12.10.11

Lapin sanoja


Voi pitää Lappi-aiheisia visailuja, kun copypastaa jonkun allaolevan listan listan Pick Random Line -koneeseen. Sieltä rivejä poimitaan satunnaisesti eikä palauteta listaan. Numeroinninkin saa. En jaksanut ottaa erilleen termejä, joten vastauskin näkyy. En tiedä, mitä lappia nuo saamenkieliset sanat ovat.

Meänkieltä

Tunturisuden Lappi-sanasto

Harmaasuden lapinsanat

Täällä ovat muut Lapin linkkini.

Täällä on yhdestä Lapinsanastosta laadittu Quizlet, jossa voit opiskella ja testata tietämystäsi.

Muita listoja:

Meän kielen sanasto 10 000 sanaa

Tässä on johdatusta Tornionlaakson murteeseen, Meän kieli.

Tornion kieli


Lapinkävijän sanakirja, pdf

Lanko-Pekan sanoja Tengeliöstä

Saamenkielen sanat suomen kirjakielessä 



Buorre beáivi!  -  Hyvää päivää
Ipmel addi - Hyvää päivää
Buorre idit - Hyvää huomenta
Buorre eahket - Hyvää iltaa
Bures - Päivää (käsipäivää)
Mi du namma lea? - Mikä sinun nimesi on?
Mu namma lea Liisa. - Nimeni on Liisa.
Mii gullo? - Mitä kuuluu?
Giitu buorre! - Kiitos hyvää!
Lihku mátkái! - Onnea matkaan!
nolla - nolla
okta - yksi
guokte - kaksi
golbma - kolme
njeallje - neljä
vihtta - viisi
guhtta - kuusi
cieža - seitsemän
gávcci - kahdeksan
ovcci - yhdeksän
logi - kymmenen
...nasta - tähti
aapa, aaphe - suuri puuton suo
juuso - kolja
ádjagas - unen ja valveen rajatila
ahku - isoäiti
aihki, aihkipetäjä - kilpikaarnamänty,
iso ja tuuhea petäjä, aarnihonka
aita, kaarre, erotusaita - johdinaidoin eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu
aitilas - rauhallinen
aito - porolauman polkema tie
ajo - niittyraivio
alma - kelpo, oikea
anike - paulakengän nauhasilmukka, kengännauha
ankka - pieni puutynnöri
asentopaikka - tilapäinen levähdyspaikka taivasalla
astaha - nuotion kohennuskeppi
auhti - haahka
auhto tai autto - kostea notkelma, jokivarsilehto
auhtokangasmaa - kosteaa notkelma, jokivarsilehto,
löyhä, pehmeä, hiekansekainen
autti, autsi, ävdzi, ávzi  - syvä rotko, kanjoni
autto, auhto - matala, metsäinen laakso, nuorta koivua kasvava vedenrantaniitty
biegga - tuuli
Cáhceravga – vesihiisi
elo, eällu - suuri porolauma (tuhansiakin poroja)
eno, eädnu - iso joki, virta, vuolas joki
erotus, pykällys - tilaisuus, jossa porot merkitään,
etiäiset - ennusmerkit
etto, ettoaminen - porojen kokoaminen erotusta
varten erotellaan omistajilleen, eläviksi ja teuraiksi
gaissa - korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
geädge - kivi
gielas - matala tunturiharju
haasio - riu'uista tehty aidan muotoinen teline, jota käytetään mm. heinän kuivatukseen
henkilaita - huonokuntonen
herva - koriste
hervoittaa - koristella
hierua - laskuvesiranta
hirvas, sarvis - kolmea vuotta vanhempi urosporo
huilata - juosta, virrata
hurhaus - vetoketju
härkä - kuohittu urosporo, ajoporo
ihistää  - uhkua (vesi jäälle)
iltti - kengän kieli
jarho  - tuura
jauri, jävri - järvi
jaurotus, jävradah - umpinainen järvenlahti,
jonka kapea salmi erottaa pääjärvestä
jiekiö  - näskäysrauta
joiku, joikata - saamelaisten laulu, laulua
joikua - joutsenen yksitoikkoista laulua,
jokka, johka - joki
jokos, jotos, jolis, rannio, juvake - porojen kulkema ura hangessa
jolma, tsoalbmi - salmi, lyhyt joki kahden järven välissä
jorva - poron reisi, pakara
jukko - ahkion vetohihna
juolu, juovva - louhikko
juomus - jään alle laskettu verkko
juonto - jono, tunturijono
juovattaa - noudatella jälkiä, seurata jonkun jälkiä
juovoa - seurata
jurmu, jorbmi - joen syvännepaikka, joenmutkan lahti
juroutua - olla paikallaan liikkumatta, asettua paikoilleen
jutaa, jottih - kulkea, ajaa
juto - ajoporo
jutokeino - kulkutie
juuso - kolja
jyppyrä - pieni, jyrkästi nouseva vaara
jälli – kalankuivausteline
jänkä, jänkkä, jiegge, jeäggi - neva, aava,
pientä koivua tai mäntyä kasvava suo
järämä - syvä, tyyni joen laajentuma kosken alla
kaala - nuora, köysi
kaalo - kylmä sää kesällä
kaamos, skábma - keskitalven auringoton, valoton pimeä aika
kaara - puinen kaukalo
kaaristaa - tavaroiden sitomista ahkioon
kaarkko  - kapea harjanne, mätäsjono
kaarkko - kapea harjanne, mätäsjono
kaarnikka - variksenmarja
kaarre, kaarri - aitaus, johde
kaarto, palsadah - jänne, mätässilta aapasuossa
kaha - aidasta lähtevät sivuaidat
kaimo - hämärä muisto aiemmin nähdystä
kaira - jokivarsien välinen laaja ylänne, selkonen, erämaa-alue
kaisa, kaisi, kaisa - korkea, särmikäs, suippolakkinen tunturi, gaissa
kaita, skäidi - kahden jokilaakson välinen tunturiselänne,
 kairaa vähäisempi
kaitua - etääntyä
kaivos - lumisuhteet jäkälän kaivamisen kannalta
kalakenttä - kalamiehen asentopaikka rannalla
kallokkaat - poron otsanahasta ommellut kengät
kalppinokka - valkeaturpainen poro
kaltio, kaldu - lähde, hete
kalve - varjopaikka
kammi - turpeesta rakennettu erämaa-asunto, turvemaja
kanottaa - kurkottaa
karppa - vitsa, piiska, raippa
kartano - piha
kasa - kulma
kaskakka - äskettäin purtu poro
kaskata - purra, kuohita
katti - tapporaha
kehponen - keuhko
keino, keäidnu - tie, kulkureitti
kelo - pystyyn kuivunut, kuoreton puu, mikä puulaji tahansa
keloa - hangata puihin nahka sarvistaan (poro)
kemppi, gämpa - kaunis, soma
kenkätä - antaa, lahjoittaa
kenttä - gied'de
kermikkä - vuoden vanha poronvasa
kero, tseärru - paljas, kekomainen tunturinlaki
kesakko - kesällä syntynyt vasa
kesas - poron nahkalänget
kesukka - kesy poro
kesätti - kesällä syntynyt poro
kieddi, kieddi - kenttä, tasanne
kiedgam - lapin kätkyt, komsio
kiehiset - vuoltu tervassytyke
kiekerö - porojen talvilaidun, tallautunut lumikenttä, jäkälänkaivukuoppa
kiekki – sääksi, kalasääski
kiela - suopungin luinen rengas, poronsarvesta tehty, jonka läpi suopunki heitettäessä juoksee tehden silmukan
kielas, kielas - kapea, poikki maanselän ulottuva ylännemaa tuntureilla, koivikkoa kasvava
kieppi - metsälinnun lumeen kaivama nukkumakuoppa
kieri - vaivaiskoivu
kiiruna - keron
kiisa - vakka
kiisa, gisa - lipas, arkkunen, pikkuarkku, vakka
kika - lumipaakku
kilkula - omistajan merkillä varustettu kaulanauhan puupala
kinnipeski - peski, josta karva on kulunut pois
kippa - sairas poro
kirmu, kirnu - erotusaidan pyöreä osa
kirnuaminen - erotus
kirvata - kirota
kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri - kaikki pieniä, raihnaita poroja
kivalo, kiveliö, - sydänmaa, saloseutu, uuri asumaton erämaa
koarvi -  kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
koddi, koddi - peura
kojamo - uroslohi
kollos - jono vetoporoja
kollostaa - valjastaa poroja joko ahkioineen tai ilman, peräkkäin toisiinsa kiinni sonnustaen
kolo - kolkko, ruma
kolso - pilkkasiipi
kolvi - iso petäjä
komsio - lapinkätkyt, selässä kannettava
konelo, koadnil - joenlahti, joenmutkan laajentuma
konto - sumu, usva
konttori - erotusaidan sivukarsina
kopara - poron sorkka
koppa - aita, aitaus
kopukka - pieni kelolautta
koranus - kirosana
korppu  - vahinko tai kolttonen
korri - pilkkasiipi
kortsi, gorzze - jylhän tunturikurun äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous
kortto - hulttio, hävytön ihminen
kortto - hulttio, hävytön ihminen, paha, käytetään myös kirosanana
korva - virtapaikka koskessa
kosompi - viileämpi
kosotus, kosatus - poro viidennellä ikävuodellaan
koste - suvantopaikka koskessa kiven tai saaren suojassa, akanvirta
koutere - pieni taimenlaji
kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
kuer - taimen
kuetsamo, kauttsam - laaja, matalahko vaara,
usein ylin laki paljas tai harvapensaikkoinen
kuksa - pahkakuppi, puinen juomakuppi
kulju - ahkion peite
kulkuus, kulle - ajoverkko
kullinluikaus - tuokio, tovi, hetki
se aika minä siemennykseen kulloinkin menee
kulmakko - pieni kala
kulppo - pulikka, koho
kulvakko - rykimän uuvuttama hirvas
kunteus - poro neljännellä ikävuodellaan
kuntura - poron neljä koipinahkaa
kuolpuna, kuolkuna, kuolba - tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas
kuorata, guorrot - seurata jälkiä, mennä perässä
kuorinki - kallioluola
kuoste - puolipilvinen (sää)
kuosto - puoleksi kuivunut mänty
kuosuttaa - kestitä vierasta
kuovkasat, kuovsakasah - revontulet
kupsotella - jäädä osattomaksi
kupsu - joka petoksella tai väkivallalla ottaa toisen palkan
kurento - ruho, ruumis
kurjenpuola - karpalo
kurkio - jyrkkä, ahdas koski, korkea, louhinen, kapea vesiputous
kurmu, permu - toukka, saulakka
kurmupaarma - porokiiliäinen
kursu - rotko
kuru, kurra gurra - ahdas tunturirotko
kuruja ja harjanteita käsittävä vaara- tai kukkulamaa
kusikas - poro, joka on perso ihmisen virtsalle
kusikepperi - uroshirvi
kuu - rasva
kuuhvitar - maahinen
kuukkeli - kuusakanärhi, lapinnärhi, kuusanka
kätkä, keätgi - ahma, osma, tamppi
käyläkkä - tuohivakka, - kätkyt
köngäs, geannes, keävngis - jyrkkä koski, putous, mursu
laasa - vedenalainen kari
laavu, laavo, laavvu - avoin vinokatos,
havuista tai telttakankaasta kyhätty
lako, lahku - laaja, matalahko alanko tunturissa
lanta  - etelä
lantto, laaddu - lampi, kosteikkopainanne,
joka voi olla loppukesästä kuivilla
lappalainen - saamelainen
lappilainen - Lapin läänin asukas
laskea - päästää irti
laudi - kauttaaltaan, yleisesti
laukovesi - pesuvesi
lauti – kauttaaltaan
letto - aukea, märkä hyllyvä suo
leuku, niibi - lapinpuukko, iso leuku tuorraniibi, muorraniibi
leveä värikäs nauha (katso kaha)
lieko - tuulen kaatama puu, josta parkki on irronnut
liemu - räkkäsuoja, porolato
linkka - köngäs, vesiputous
livikkä - laihaksi ajettu poro
lohta - ullakko
loito, loaidu - erävuode, havuista tai varvuista,
makuu- tai oleskelupaikka kodassa
lokka - juustomuotti
lompolo, luobbal - lampimainen suvanto, jokijärvi, lampi, jokilaajentuma
longota - puun kuoren irtoamista merkitsevä verbi
lonsota - irrota, purkautua
loude, loue loavdda, loavda - kotavaate, iso hamppuvaate, suojakangas
loussa, loassa, luossa - lohi
lovinoita - noita, joka lankesi hurmostilaan, jolloin hänen sielunsa uskottiin vaeltavan
lukea - yli yksivuotiaat porot on laskettava vuosittain verotusta varten
lukka - hupullinen viitta
luokka, luöhkkä - mäki, peitteinen vaara
luostakka - vaaleakylkinen poro
luostakka - vaaleakylkinen poro
luosto - tuokkonen
luova - säilytysteline
luppo, lahppu - naava
luppokausi - joutoaika
luusua - joenniska
maahinen - maanalainen taruolento
maakkanas - urosporo kuudennella ikävuodellaan
maakkina, maakkana - 6-vuotias poro
maanija - arka, ihmistä karttava poro, kiinniottajaa välttelevä poro
maatsu - lapintakki
mainas - tarina
mainikka - mainio
mainoa - kehua, päivitellä, mainita
maka - muka
marasto - pitkä, erillinen koivua kasvava selänne vailla korkeita kohtia
marikka - marjapaikka
mastata - sekaantua (porolaumat)
matka, muot'ke - taival
melki - (poron) rinta
mella, mielli - hiekkaharjanne, hiekkatörmä jokitörmä,
veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä
mesto - puolukoista ja jauhoista valmistettu ruokaseos
metto - metso
muistelus, muittalus - kertomus, tarina
mukka, mohkke - joen mutka, laakson kainalo
muorra, muorra - puu, tarvepuu
muotka, muötki - kapea, vesistöjen välinen vetokannas
murku, murkko, murku - paksu sumu, usva tunturissa
mutsikki, musikki - tumma poro
myrä - ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
naakia - vaania, hiipiä, lähestyä ryömien
naalo, naalu - neulatyyny
naamasarvet - nahan peittämät kasvavat sarvet
naappu - pahkakauha
naari - vaappera, pieni
naattunut - juurtunut
naatua – juuttua, pysähtyä paikalleen
nattura tai utukka - kevyt pakkaslumi
niesta, nieste - ruoka, eväs
nilapahta - niljainen kallio
nili - saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin
korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän
nimiloppu - kuutta vuotta vanhempi poro
niva, njavve - kova virtapaikka joessa, ei koski
njarga - niemi
njunni, nunas, njunni, nonas - vaaran tai tunturin madaltuva nokka
nokko - tarpeeksi, kylliksi
nota - taakka
nulkata, njolkastet - juosta hiljalleen (porosta)
nulkka - poron kevyt ravi
nulkki, tsulppe - pienehkö korkea vaara, kukkula
nulppo - sarvensa pudottanut hirvas
nuora, nyöri - pitkä, kapea ja suora salmi
nuotti, nuortah - itä (ilmansuunta)
nures - nivus, kuve
nurkajainen – mustalintu
nursanluu, nursa on norsu-sanan variantti,
käytännössä sama sana kuin mursu
nutukas, nutukka - poron koipinahasta tehty naisten jalkine
nutukkaat - lapinkengät
närpeä - lyhyt - ja sileäkarvainen
O´sian leuka - eräänlainen voimasana
oaive, oaivi - kuperalakinen, paljas tunturipää
ohto - äkillinen lumikuuro
oinastua - väsähtää
oivi - pyöreähkö tunturi, sananmukaisesti ”pää”
oivitiilu - toinen nuotion aluspuista
olas – sivakan, suksen pohjaura
orjalainen - Ruotsin saamelainen
orro - nuora, rihma
ortta - metsänraja tunturissa
oulu - tulvavesi
outa, vuövte, vuövdi - isopuinen metsä, salo, metsämaa, metsäseutu
paakka - poron kantosatulan puolikas
paanne - tielle uhkunut ja jäätynyt vesi
paarre - päärme
paartaa - päärmätä, reunustaa
paaru - Jäämeren aalto
paaske - nivelluu
paaski - pieni merivene
pahalas - paholainen
pahla - raippa, vitsa
pahta - jyrkkä kallioseinä, kalliojyrkänne
pailakka - kuohittu urosporo
palas, paalkes, peälgis - polku
paliskunta, palkinen - poronhoitopiiri tai -yhtymä
paljakka, jalgadas - avoin tunturimaa, oudan vastakohta
palkia, palgah - kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
pallas - iso Jäämeren kampela
palsa - korkea, kesälläkin sulamaton turvekumpu suolla
paltsa  - karvattomaksi kulunut kohta vaatteessa
paltsaraja - vanha, karvaton peski
paltto - arka eläin
panka - poron päitset
parttio, tsoora - pieni porolauma
peetsi – petäjä
peski - lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki,
jonka karvapuoli on ulospäin
peura, peurakorva - poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka - pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
piekana - piekanahaukka
piekka - tuuli
pieska - soiden välinen kapea kannas, keväällä usein veden alla
piettiö - vaillinaisesti purtu poro
pihtsus, pidzus - kurmitsa, kapustarinta
piiksi  - linnun rinta
pirrilakki - piippalakki
pisa - pahus, lievähkövoimasana
poatsu, poadzu - poro (esim. Poatsuoaivi – porokero)
poilakka, pailakka - ajoon opettamaton porohärkä
pola, pussi - kuohupaikka koskessa
pono - kohojää
poroisäntä - paliskunnan johtaja
poronkusema - vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan. Maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
poropolku - porojen maastoon uurtama polku
portta - tuohirove
posio, poassu - lapinkodan pieni peräovi, kodan peräosa
pounu - iso rahkamätäs
pudas - joen sivuhaara
pulju - hiekkakumpu
punavasa - vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
punikko, pounu, bovdna, povdna - jänkämätäs, mättäikkö
puoldsa - usein jyrkkä hieta - tai soraharju
puranaika - karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
purkapeski, purka - poron uusi, tiheä karva
purku, porga - sakea pyry lauhalla ilmalla
purra - kuohita poro puremalla
puura - pieni ulkorakennus
puuristella - toivottaa hyvää päivää
pälvi, biew'lâ - sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
pängäs - päläs, suksen jalansija
pääläri - kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito - tai piimäastia
pöönät - kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
raaju - kunto
raamoa, ramedet - kerskua, kiitellä itseään
raanu - villapeite
raavas - aikuinen
raitio - poropaimen
raito - ahkiota vetävien porojen jono
rakka, rassa rassa - kivinen ja louhikkoinen tunturialue
Ránesgumpe - Harmaasusi
rankinen - harsokankaasta laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
rannio - kankaita kiertelevä poropolku
ratkoa - erotella porot omistajilleen
raukka  - merikummitus
rautsa - kivulloinen
rautu - nieriä
reeska - kääpiösiika
ridhu, ridhu - myrskytuuli
riekki - virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
riesi - poron kellonkannin
riika - eräs Inarinjärven siika
rimpi - suonsilmäke, hete
risku - rintasolki
rito, riddo - tunturien lumi tai kivivyöry
riuku - neiti, ei-saamelainen nainen
riutta (lintu) - haaskansyöjä, haaskalintu
rossa  - tuulenpuuska
rouko - nahkavälly
roukua - porojen ääntelyä
rouot, rouhko - vällyt
rova, roavvi - kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
rukattaa - kiirehtiä, kiiruhtaa, laukata
rukka - peski
ruko - kekomainen heinäkasa
runo - tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
ruode, ruoteet - kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu - koti, maja
rusakka - ruskeankellertävä poro
ruska, ruskah - ruskea, syksyn värikäs aika
ruto, rotto, rohttu - tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä, alavalla maalla kasvava kostea viita
ruukaltaa - laukata, syöksyä kiireesti, syöksyä
ruvvintipšu - vartalohieronta
rykimä - porojen kiima-aika
räkkä - poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset: hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat
räme - kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
röntsä - huono keli
saajo - jängän metsäsaareke
saalota – läähättää
saamelainen - se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame
saiho - syksyllä kalan tai riistalihojen säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa, joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi pannaan  kiviä tai kelleksiä
saitti - kuivattu kala
saivo, saiva - lähdelampi, pieni lampi tai järvi, josta lähtee puro, mutta johon ei laske vesiä, kirkas kohta järvessä
salmas - poron vatsa
sana - poron korvamerkin leikkaus
sapilaat - kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla heinät kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle
sati - jos
saulalintu - poron nenäsaivartaja
saura - ahkera, reipas
saura - kahden tai useamman pystypuun väliin tehty
pitänomainen esim. heinän säilytyspaikka
savu, savu - suvantopaikka joessa
seita, sieidi - palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs,
kivi tai kallio, muinaisten saamelaisten palvontakohde
sevä, tseävvi - miestä kantava hanki, kovettunut lumi
siepakka - nutukas
sieppura, sieppuri, sieben - karhunnahkainen hartiapeite
sihata - tähdätä
siida, siita - lapin kotakylä
siima - kahan jatkoksi laitettava
siisna - ohut, pitkä hihna
siljo, sialjo - tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin,
kotakenttä, tanner, pihamaa, ranttee
silkosi - kiipesi (oksattomaan) puuhun
silpa - hopea
sisnanahka - parkittunahka
siula, kielas - pitkä, madaltuva tunturiselääne, johdinaita
sivakka - suksen nimitys
skábma - kaamos
skaidi - maaselänne kahden joen tai jängän välissä
solaus - kengän tai saappaan pohjaus
sompio - iso alue isojen aapojen laiteilla
sonotus - viimeinen poro raidossa
sopsaa - saada kiinteä jalansija (jäällä)
sopsata, copsut - pysyä sijassaan,
ei liuku - esim. poron jalka ei sopsaa jäätiköllä
soro, corro - kivikkomäki
sorrakka - porolauma
sorvus - honka
sose - lumisohjoa merkitsevä
sotka - telkkä
staalo - saamelainen haltiaolento
stuorra, stuorrah - iso, suuri
suivakka - vaalea poro
sulju - kalan sisälmykset
summa seutu - synkkä, pimeä seutu
summastella - suudella
suohkana, suohkkan - perhe, suku
suohtas - hauska, mukava
suolu, suolu - saari järvessä, joessa tai meressä
suoppat - iso alue isojen aapojen laiteilla
suopunki, suöphan - lassomainen heittonuora - silmukkapäinen, ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni
suosto - pystyyn kuivunut puu
säpikäs, säpikkäät - poronnahkasäärystin
taajoa, dagjot - leikkiä, telmätä
taallastaa - täyttää kenkä heinillä
taalo, staalo - lappalainen taruolento, jättiläinen
taamoa, taabmah - opettaa, kesyttää, taltuttaa
taari - ruskolevä
tainakka - ikimaho naarasporo
tainari - merikissa
taivaan nasta - tähti
taivaanvalkeat - revontulet
tammakko tai tammukka - purolohi
tapannut - hävinnyt, joutunut tappiolle
tarwas - sorkkaeläimen nimitys.
tauro - tuorekalakeitto
temppu - levä
teno - iso joki, iso virta
tieva, dievva, tievva - hiekkakumpu tai -mäki, kunnas, matala ja pitkänomainen harjanne, metsäinen tai paljas
tohtaja- kuikka
tokka, porotokka,  -porolauma
tolva - poron ravi
tolvata, doalvastet - juosta nopeasti ravia (porosta)
topulina - riekaleina
torko - risu kodan pohjalla
torkotulet - (tervas) kantoon tehdyt tulet
tsohka - terävähuippuinen tunturi
tunka - poron juoksutusmahaan tehty makkara
tunturi, tuodtar - paljaslakinen, laaja, useita lakia
turnis - rehunauris, mieluista ruokaa porolle
tuölji, tuölji - talja
törmä, teärbmi - jyrkkä tunturirinne
uitti - lujaa
uivelo – lintu, myös hidas, jähmeä
ulku -  riuku tai salko
ullivesi - nousuvesi
ummenoius - umpea suoraan oiustava poro
umpitakki - lapintakki
uovaten - uhoten, kerskuen
urakka - urosporo toisella ikävuodellaan
utukka tai nattura - kevyt pakkaslumi
uurto, orda - puuraja tunturissa
uuttu - sotkan pesäpönttö
vaadin, aldu - kolmea vuotta vanhempi naarasporo
vaana, vadne - puute, niukkuus, niukka, pieni,
vaara - metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
vaarri, vaarri - vuori, suuri, usein kalliolakinen ja pahtaseinäinen tunturi
vaaru - sadepilvi
vadda, vadha, vosa, vadha - matala ja laakea,
puuton kukkula tunturimaisemassa
vaipukka - väsynyt poro
valkko - valkea poro
valma - länkien sija porolla
vankka, vagge - tunturimaan jokilaakso
varre - vaara
varri - vaara, paljaslakinen tunturi
varria - madella
vasa, vasikka, miessi - poro ensimmäisellä ikävuodellaan, paikoin vain ensimmaiseen syksyyn saakka
vasamerkitys, kesämerkitys - keväällä syntyneet vasat merkitään
vasotusaita - siirrettävä aitaus, jossa vaatimet vasovat ja vasat merkitään
veitallaan - hajallaan
veneenrossi - veneen kiinnitysköysi
vennikko - hihnaporojen ruokamaa
ventää - siirtää liekaporo toiseen paikkaan
viekkaasti - nopeasti, sukkelasti
vierikki - lakin nahkareunus
vierkku - leikari
vieroporo - aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
Wilsonin pinta - amerikanläski
viltto – kalteva
vimpa, vimmata - työväline; puusalko, jossa narulenkki ja jonka avulla pyydetään poro kiinni
visto, vistottaa - pelottava, kammottava, vastenmielinen,
pelottaa,  kammottaa
visu - saita, nuuka, pihi
vuoka - muoto, tapa
vuokko - puuska, luonteenlaatu
vuoma, vuobmi vuobme - tunturien välinen pitkä ja loiva jokilaakso,
myös puuton, suuri suo
vuomen - suppilomainen johdeaitaus
vuonelo, vuongeli - naarasporo toisella ikävuodellaan, vaadin, vaami
vuongas - hyvissä voimissa oleva
vuonilo - toisella vuodella oleva naarasporo
vuono ja vuottua - näkyä (jälki)
vuopaja - joenuoma (umpeutunut), syvä ja kapea lahti
vuopio - joen syvä lahdeke
vuorso - urosporo kolmannella ikävuodellaan
vuotso - kapea, pitkä suoalue
vuottaa  - nähdä jäljet
vuottoraippa - hihna, jolla vetoporo kytketään ahkioon
väärti - kestiystävä
ylilappi - tunturilappalainen
äiji - isoisä
äytsi - puro

Toinen kokoelma:

Lapin sanastoa
Lapin sanastoa: aapa – suuri puuton suo; aihki – vanha jättipetäjä, aarnihonka; asento – kahvistelu-, tauko-, yöpymispaikka; eno – iso joki, virta; etiäiset – ennusmerkit
Porosanastoa:
elo – porokarja
hirvas – kuohitsematon urosporo
kirnu – poroaidan osa, jossa erotus tapahtuu
kisura – pieni kurja poro
kollostaa – sitoa poroja peräkkäin
kopara – poronsorkka
kunteusvaadin – naarasvasa 4. vuodellaan
nimiloppu – yli seitsenvuotias poro
nulkata – juosta hiljalleen (porosta)
ojus – ajoporo
palkia – porot kulkevat laitumillaan
palkinen – poronhoitopiiri
peurakorva – korvamerkitön poro
raitio – poropaimen
raito – hihnastettu porojono
roukua – porojen äännähtely
rykimäaika – porojen kiima-aika
suopunki – lasso, heittopaula
tokka – iso porolauma
vaadin – naarasporo
vaami – täysikasvuinen naarasporo
vasa – poron vasikka
ydinkontti – poron sääriluu

Halki poikki
Poron korvaan leikattava merkki tehdään vanhan tavan mukaan puukolla.  Merkintäviiltoja eli tekoja on parisenkymmentä, mm. haara, halki, hanka, pistel, poikki terotus ja tiili.

Lapin sanastoa:
aapa – suuri puuton suo
aihki – vanha jättipetäjä, aarnihonka
asento – kahvistelu-, tauko-, yöpymispaikka
eno – iso joki, virta
etiäiset – ennusmerkit
jauri – järvi
juksata – pyytää kalaa, tav. turskaa; narrata
jutaa – kulkea, ajaa
jänkä – räme, suo
kaamos – sydäntalven auringoton aika
kaltio – hete, lähde
keino – kulkuväylä
kiveliö – erämaa
kuksa – puinen juomakuppi
kurkkio – jyrkkä koskimainen vesiputous
lanta – saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista
leuku – iso lapinpuukko
lompolo – lampi, jokilaajentuma
muotka – kahden vesistön välinen kapea kannas
niesta – eväs, ruoka
pahta – jyrkkä kallioseinämä
raavas – aikuinen
rakka – kivikko, louhikko
räkkä – sääskien yms. puremakausi
seita – kivi tai kallio, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs, muinaisten saamelaisten palvontakohde
staalo – saamelainen haltiaolento
tieva – hiekkakumpu tai –mäki

Kolmas kokoelma:

aapa, aaphe = suuri puuton suo
aihki = iso ja tuuhea petäjä, aarnihonka
aita, kaarre, erotusaita = johdinaidoin eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu
asentopaikka = tilapäinen levähdyspaikka taivasalla
autsi, ävdzi = syvä rotko, kanjoni
autto = matala, metsäinen laakso
elo, eällu = suuri porolauma (tuhansiakin poroja)
eno, eädnu = iso joki, virta
erotus, pykällys = tilaisuus, jossa syksyllä tai talvella porot merkitään, teurastetaan tai kuohitaan ja samalla erotellaan omistajilleen, eläviksi ja teuraiksi
etiäiset = ennusmerkit
etto, ettoaminen = porojen kokoaminen erotusta varten
gaissa = korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
haasio = riu'uista tehty aidan muotoinen teline, jota käytetään mm. heinän kuivatukseen
hirvas, sarvis = kolmea vuotta vanhempi urosporo
hurhaus = vetoketju
härkä = kuohittu urosporo, ajoporo
jauri, jävri = järvi
jaurotus, jävradah = umpinainen järvenlahti, jonka kapea salmi erottaa pääjärvestä
jokka, johka = joki
jokos, jotos, rannio, juvake = porojen kulkema ura hangessa
jolma, tsoalbmi = salmi, lyhyt joki kahden järven välissä
jukko = ahkion vetohihna
juolu, juovva = louhikko
juonto = jono, tunturijono
juovattaa = seurata jonkun jälkiä
jurmu, jorbmi = joen syvännepaikka, joenmutkan lahti
juroutua = olla paikallaan liikkumatta
jutaa, jottih = kulkea, ajaa
juto = ajoporo
jutokeino = kulkutie
jänkä, jänkkä, jiegge, jeäggi = neva, aava, pientä koivua tai mäntyä kasvava suo, räme
järämä = syvä, tyyni joen laajentuma kosken alla
kaamos, skaabma = keskitalven auringoton, valoton pimeä aika
kaarre, kaarri = aitaus, johde
kaarto, palsadah = jänne, mätässilta aapasuossa
kaha = aidasta lähtevät sivuaidat
kahvinporot = eräpannun pohjalla kahvittelun jälkeen
kaira = jokivarsien välinen laaja ylänne, selkonen
kaisa, kaisi, kaisa = korkea, särmikäs, suippolakkinen tunturi, gaissa
kaita, skäidi = kahden jokilaakson välinen tunturiselänne, kairaa vähäisempi
kaivos = lumisuhteet jäkälän kaivamisen kannalta
kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalajärven rannalla
kallokkaat = poron kallonahasta ommellut kengät
kalppinokka = valkeaturpainen poro
kaltio, kaldu = lähde, hete
kalve = varjopaikka
kammi = turvemaja
karppa = vitsa, jolla piiskataan lapsia tai ajetaan lehmiä
kasa = kulma
kaskakka = äskettäin purtu poro
keino, keäidnu = tie
kelo = pystyyn kuivunut puu, mikä puulaji tahansa
kemppi, gämpa = kaunis, soma
kenkätä = antaa, lahjoittaa
kermikkä = poro toisena kesänään, paikoin ensimmäisestä syksystä saakka
kero, tseärru = paljas, kekomainen tunturinlaki
kesakko = kesällä syntynyt vasa
kesukka = kesy poro
kieddi, kieddi = kenttä, tasanne
kiedgam = lapin kätkyt, komsio
kiekerö = poron jäkälänkaivukuoppa
kiela = poronsarvesta tehty rengas, jonka läpi suopunki heitettäessä juoksee tehden silmukan
kielas, kielas = kapea, poikki maanselän ulottuva ylännemaa tuntureilla, koivikkoa kasvava
kieppi = metsälinnun lumeen kaivama nukkumakuoppa
kiisa, gisa = lipas, arkkunen
kinnipeski = peski, josta karva on kulunut pois
kippa = sairas poro
kirmu, kirnu = erotusaidan pyöreä osa - aidan osa, karsina jossa erotus tehdään
kirnuaminen = erotus
kirvata = kirota
kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri = pieniä, raihnaita poroja
kiveliö = suuri, asumaton erämaa
koarvi, koarvi = kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
koddi, koddi = peura
kojamo = uroslohi
kollostaa = valjastaa poroja joko ahkioineen tai ilman - peräkkäin toisiinsa kiinni sonnustaen
kolo = kolkko, ruma
komsio = lapinkätkyt, selässä kannettava
konelo, koadnil = joenlahti, joenmutkan laajentuma
konto = sumu, usva
kopara = poron sorkka
koppa = aita, aitaus
kopukka = pieni kelolautta
koranus = kirosana
kortsi, gorzze = jylhän tunturikurun äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous
kortto = paha, käytetään myös kirosanana
kosompi = viileämpi
koste = suvantopaikka koskessa kiven tai saaren suojassa, akanvirta
konttori = erotusaidan sivukarsina
kosotus, kosatus = poro viidennellä ikävuodellaan
kuer = taimen
kuetsamo, kauttsam = laaja, matalahko vaara, usein ylin laki paljas tai harvapensaikkoinen
kuksa = pahkakuppi, puinen juomakuppi
kulvakko = rykimän uuvuttama hirvas
kunteus = poro neljännellä ikävuodellaan
kuolpuna, kuolba = tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas (myös kuolpana)
kuorata, guorrot = seurata jälkiä, mennä perässä
kurkkio = korkea, louhinen vesiputous
kurmu, permu = toukka, saulakka
kurmupaarma = porokiiliäinen
kuru, kurra gurra = ahdas tunturirotko
kusikas = poro, joka on perso ihmisen virtsalle
kuu = rasva
kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka
kätkä, keätgi = ahma (vrt. geädge=kivi)
köngäs, keävngis = voimakas, vaahtoava vesiputous
laavu, laavvu = avoin vinokatos, havuista tai telttakankaasta kyhätty
lako, lahku = laaja, matalahko alanko tunturissa
lanta = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista
lantto, laaddu = lampi, kosteikkopainanne, joka voi olla loppukesästä kuivilla
lappalainen = saamelainen
lappilainen = Lapin läänin asukas
laskea = päästää irti
laudi = kauttaaltaan, yleisesti
letto = aukea, märkä hyllyvä suo
leuku, niibi = lapinpuukko, iso leuku =tuorraniibi, muorraniibi
lieko = tuulen kaatama puu, josta parkki on irronnut raippa, vitsa
liemu = räkkäsuoja, porolato
linkka = köngäs, vesiputous
lohisääski = eräs koskikorentolaji, joka lentää jäitten lähtiessä samaan aikaan, kun ensimmäiset lohet nousevat Tenoon
loito, loaidu = erävuode, havuista tai varvuista
lompolo, luobbal = lampimainen suvanto, jokijärvi
loude, loue loavdda, loavda = kotavaate, iso hamppuvaate
loussa, loassa = lohi
lovinoita = noita, joka lankesi hurmostilaan, jolloin hänen sielunsa uskottiin vaeltavan
lukea = yli yksivuotiaat porot on luettava (Iaskettava) vuosittain verotusta varten
luokka, luöhkkä = mäki, peitteinen vaara
luostakka = valkeakylkinen poro
luppo, lahppu = naava
maahinen = maanalainen taruolento
maakkanas = urosporo kuudennella ikävuodellaan
maanija = arka, ihmistä karttava poro
mainikka = mainio
marasto = pitkä, erillinen selänne vailla korkeita kohtia
matka, muot'ke = taival
mella, mielli = veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä
muistelus, muittalus = kertomus, tarina
mukka, mohkke = joen mutka, laakson kainalo
muorra, muorra = puu, tarvepuu
muotka, muötki = kapea, vesistöjen välinen vetokannas
murku, murkko, murku = paksu sumu, usva
mutsikki, musikki = tumma poro
myrä = ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
naamasarvet = nahan peittämät kasvavat sarvet
niesta, nieste = ruoka, eväs
nilapahta = niljainen kallio
nili = saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän
nimiloppu = kuutta vuotta vanhempi poro
niva, njavve = kova virtapaikka joessa
njarga = niemi
njunni, nunas, njunni, nonas = vaaran tai tunturin madaltuva nokka
nokko = kylliksi
nulkata, njolkastet = juosta hiljalleen (porosta)
nulkki, tsulppe = pienehkö korkea vaara, kukkula
nulppo = sarvensa pudottanut hirvas
nuora, nyöri = pitkä, kapea ja suora salmi
nuotti, nuortah = itä (ilmansuunta)
nutukkaat = lapinkengät
oaivi, oaivi = kuperalakinen, paljas tunturipää
outa, vuövte, vuövdi = isopuinen metsä, salo, metsäseutu
paanne = tielle uhkunut ja jäätynyt vesi
pahla = raippa, vitsa
pahta, pahte = jyrkkä, korkea kallioseinä
pailakka = kuohittu urosporo
palas, paalkes, peälgis = polku
paliskunta, palkinen = poronhoitopiiri tai -yhtymä
paljakka, jalgadas = avoin tunturimaa, oudan vastakohta
palkia, palgah = kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
pallas = iso Jäämeren kampela
palsa, palsa = korkea turvekumpare
paltsaraja = vanha, karvaton peski
parttio, tsoora = pieni porolauma (muutamia kymmeniä poroja)
pasa = rekeen sijoitettu vesisäiliö, jolla ajettiin metsätyömaan tilapäisteiden jäädyttämistä varten vettä
peski = lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki, jonka karvapuoli on ulospäin, lapinturkki
peura, peurakorva = poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka = pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
pieska, peski = matala kannasmaa, keväällä usein veden alla
piettiö = vaillinaisesti purtu poro
pihtsus, pidzus = kurmitsa, kapustarinta
pirrilakki = piippalakki
poatsu, poadzu = poro (esim. Poatsuoaivi = porokero)
pola, pussi = kuohupaikka koskessa
poro = puolikesy, pääasiassa luonnosta ravintonsa saava, tunturipeurasta polveutuva hyötyeläin
poroisäntä = paliskunnan johtaja, joka on poronomistaja ja paliskunnan valitsema - poronhoitoasetus luettelee poroisännän tehtävät, poroisäntä toimii virkavastuulla
poronkusema = vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan - maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
poropolku = porojen maastoon uurtama polku, tullut suomalaisille tutuksi mm. Kullervo Kemppisen kirjasta "Poropolku kutsuu"
posio, poassu = lapinkodan pieni peräovi
pounikko = mättäikkö, usein jängällä
pounu, bovdna, povdna = iso jänkämätäs
punavasa = vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
puoldsa = usein jyrkkä hieta- tai soraharju
puranaika = karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
purku, porga = sakea pyry lauhalla ilmalla
purra = kuohita poro puremalla
pälvi, biew'lâ = sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
pääläri = kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito- tai piimäastia
pöönät = kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
raamoa, ramedet = kerskua, kiitellä itseään
raavas = aikuinen
raitio = poropaimen
raito, raido, raidu = useampia poroja ahkioineen tai ilman - valjastettu jonoon, porojono
rakka, rassa rassa = kivinen ja louhikkoinen tunturialue
rankinen = liinavaatteesta (sideharsosta) laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
rannio = porotokan lumeen tekemä polku, otuksen polku
ratkoa = erotella porot omistajilleen
ridhu, ridhu = myrskytuuli
riekki = virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
rimpi = suonsilmäke, hete
rito, riddo = tunturien lumi tai kivivyöry
riuku = neiti, rouva, ei lapinpukuinen
riutta = haaskalla käyvä peto tai lintu
rouot, rouhko = vällyt
rova, roavvi = kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
rukattaa, ruohtet = kiiruhtaa, laukata
rukka = peski
ruko = kekomainen heinäkasa
runo = tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
ruode, ruoteet = kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu = koti, maja
rusakka = ruskeankellertävä poro
ruska, ruskah = ruskea, syksyn värikäs aika
ruto, rotto, rohttu = tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä
ruukaltaa = laukata, syöksyä kiireesti
rykimä = porojen kiima-aika
räkkä = poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset: hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat
räme = kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
saaga, viikinkisaaga = kertomuksia varhaisista viikinkien matkoista ja sukuvihollisuuksista
saajo = metsäsaareke jängässä
saaloa = läähättää
saamelainen = se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame
saiho = syksyllä kalan tai riistalihojen säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa, joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi pannaan kiviä tai kelleksiä
saivo, saiva = lähdelampi, pieni lampi tai järvi, josta lähtee puro, mutta johon ei laske vesiä
sapilaat = kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla heinät kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle
sati = jos
saulalintu = poron nenäsaivartaja
saura = kahden tai useamman pystypuun väliin tehty pitänomainen esim. heinän säilytyspaikka
savu, savu = suvantopaikka joessa
seita, sieidi = palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs, kivi tai kallio, muinaisten saamelaisten palvontakohde
sevä, tseävvi = miestä kantava hanki
sieppuri, sieben = karhunnahkainen hartiapeite
siida, siita = lapin kotakylä
siima = kahan jatkoksi laitettava leveä värikäs nauha (katso kaha)
siljo, sialjo = tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin, kotakenttä, tanner, pihamaa
silkosi = kiipesi (oksattomaan) puuhun
sisnakkaat = sisnanahasta (karvattomasta nahasta) tehdyt säärystimet
siula, kielas = pitkä, madaltuva tunturinselänne - johdinaita
skaidi, skaide, skäidi = kaita selänne kahden vesistön välissä
solaus = kengän tai saappaan pohjaus (sola puolipohja)
sopsata, copsut = pysyä sijassaan, ei liukua - esim. poron jalka ei sopsaa jäätiköllä
soro, corro - kivikkomäki
staalo = saamelainen haltiaolento
stuorra, stuorrah = iso, suuri
sulju = kalan sisälmykset
summa seutu = synkkä, pimeä seutu
suohkana, suohkkan = pitäjä
suolu, suolu = saari järvessä, joessa tai meressä
suopunki, suöphan = lassomainen heittonuora - silmukkapäinen, ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni
säpikäs, säpikkäät = poronnahkasäärystin
taajoa, dagjot = leikkiä, telmätä
taamoa, taabmah = opettaa, kesyttää, taltuttaa, masentaa
tainakka = ikimaho naarasporo
taivaannasta = tähti
talvaanvalkeat = revontulet
tapannut = hävinnyt, joutunut tappiolle
teno = iso virta
tieva, dievva, tievva = hiekkakumpu tai -mäki, kunnas, matala ja pitkänomainen harjanne, metsäinen tai paljas
tokka = suuri porolauma (satoja tai jopa tuhansia poroja)
tokkakunta = joukko poronomistajia, jotka hoitavat poronsa yhdessä
tolvata, doalvastet = juosta nopeasti ravia (porosta)
torkotulet = (tervas) kantoon tehdyt tulet
tsohka = terävähuippuinen tunturi
tunturi, tuodtar = paljaslakinen, laaja, useita lakia, kuruja ja harjanteita käsittävä vaara- tai kukkulamaa
turnis = rehunauris, mieluista ruokaa porolle
tuölji, tuölji = talja
törmä, teärbmi = jyrkkä tunturirinne
ummenoius = umpea suoraan oiustava poro
umpitakki = lapintakki
uovaten = uhoten, kerskuen
urakka = urosporo toisella ikävuodellaan
uurto, orda = puuraja tunturissa
vaadin, aldu = kolmea vuotta vanhempi naarasporo
vaana, vadne = puute, niukkuus
vaara = metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
vaarri, vaarri = vuori, suuri, usein kalliolakinen ja pahtaseinäinen tunturi
vadha, vosa, vadha = matala ja laakea, puuton kukkula tunturimaisemassa
valkko = valkea poro
vankka, vagge = tunturimaan jokilaakso
varri = vaara, paljaslakinen tunturi
vasa, vasikka, miessi = poro ensimmäisellä ikävuodellaan, paikoin vain ensimmaiseen syksyyn saakka
vasamerkitys, kesämerkitys = tilaisuus, jossa keväällä syntyneet vasat merkitään
vasotusaita = rautalankaverkoista tehty siirrettävä aitaus, jossa vaatimet vasovat ja vasat merkitään
veneenrossi = veneen kiinnitysköysi
vennikko = hihnaporojen ruokamaa
viekkaasti = nopeasti, sukkelasti
vieroporo = aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
vimpa, vimmata = työväline; puusalko, jossa narulenkki ja jonka avulla pyydetään poro kiinni
visto, vistottaa = pelottava, kammottava - pelottaa, kammottaa
visu = saita, nuuka, pihi
vuoma, vuobmi vuobme = tunturien välinen pitkä ja loiva jokilaakso, myös puuton, suuri suo
vuonelo, vuongeli = naarasporo toisella ikiivuodellaan vaadin, vaami,
vuorso = urosporo kolmannella ikävuodellaan
vuottoraippa = ahkion vetohihna
ylilappi = tunturilappalainen
äiji = isoisä

Ei kommentteja: