26.11.15

Lapin sanoja


Voi pitää Lappi-aiheisia visailuja, kun copypastaa jonkun allaolevan listan listan Pick Random Line -koneeseen. Sieltä rivejä poimitaan satunnaisesti eikä palauteta listaan. Numeroinninkin saa. En jaksanut ottaa erilleen termejä, joten vastauskin näkyy. En tiedä, mitä lappia nuo saamenkieliset sanat ovat.

Meänkieltä

Tunturisuden Lappi-sanasto

Harmaasuden lapinsanat

Täällä ovat muut Lapin linkkini.

Täällä on yhdestä Lapinsanastosta laadittu Quizlet, jossa voit opiskella ja testata tietämystäsi.

Muita listoja:

Meän kielen sanasto 10 000 sanaa

Tässä on johdatusta Tornionlaakson murteeseen, Meän kieli.

Tornion kieli


Lapinkävijän sanakirja, pdf

Lanko-Pekan sanoja Tengeliöstä

Saamenkielen sanat suomen kirjakielessä 



Buorre beáivi!  -  Hyvää päivää
Ipmel addi - Hyvää päivää
Buorre idit - Hyvää huomenta
Buorre eahket - Hyvää iltaa
Bures - Päivää (käsipäivää)
Mi du namma lea? - Mikä sinun nimesi on?
Mu namma lea Liisa. - Nimeni on Liisa.
Mii gullo? - Mitä kuuluu?
Giitu buorre! - Kiitos hyvää!
Lihku mátkái! - Onnea matkaan!
nolla - nolla
okta - yksi
guokte - kaksi
golbma - kolme
njeallje - neljä
vihtta - viisi
guhtta - kuusi
cieža - seitsemän
gávcci - kahdeksan
ovcci - yhdeksän
logi - kymmenen
...nasta - tähti
aapa, aaphe - suuri puuton suo
juuso - kolja
ádjagas - unen ja valveen rajatila
ahku - isoäiti
aihki, aihkipetäjä - kilpikaarnamänty,
iso ja tuuhea petäjä, aarnihonka
aita, kaarre, erotusaita - johdinaidoin eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu
aitilas - rauhallinen
aito - porolauman polkema tie
ajo - niittyraivio
alma - kelpo, oikea
anike - paulakengän nauhasilmukka, kengännauha
ankka - pieni puutynnöri
asentopaikka - tilapäinen levähdyspaikka taivasalla
astaha - nuotion kohennuskeppi
auhti - haahka
auhto tai autto - kostea notkelma, jokivarsilehto
auhtokangasmaa - kosteaa notkelma, jokivarsilehto,
löyhä, pehmeä, hiekansekainen
autti, autsi, ävdzi, ávzi  - syvä rotko, kanjoni
autto, auhto - matala, metsäinen laakso, nuorta koivua kasvava vedenrantaniitty
biegga - tuuli
Cáhceravga – vesihiisi
elo, eällu - suuri porolauma (tuhansiakin poroja)
eno, eädnu - iso joki, virta, vuolas joki
erotus, pykällys - tilaisuus, jossa porot merkitään,
etiäiset - ennusmerkit
etto, ettoaminen - porojen kokoaminen erotusta
varten erotellaan omistajilleen, eläviksi ja teuraiksi
gaissa - korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
geädge - kivi
gielas - matala tunturiharju
haasio - riu'uista tehty aidan muotoinen teline, jota käytetään mm. heinän kuivatukseen
henkilaita - huonokuntonen
herva - koriste
hervoittaa - koristella
hierua - laskuvesiranta
hirvas, sarvis - kolmea vuotta vanhempi urosporo
huilata - juosta, virrata
hurhaus - vetoketju
härkä - kuohittu urosporo, ajoporo
ihistää  - uhkua (vesi jäälle)
iltti - kengän kieli
jarho  - tuura
jauri, jävri - järvi
jaurotus, jävradah - umpinainen järvenlahti,
jonka kapea salmi erottaa pääjärvestä
jiekiö  - näskäysrauta
joiku, joikata - saamelaisten laulu, laulua
joikua - joutsenen yksitoikkoista laulua,
jokka, johka - joki
jokos, jotos, jolis, rannio, juvake - porojen kulkema ura hangessa
jolma, tsoalbmi - salmi, lyhyt joki kahden järven välissä
jorva - poron reisi, pakara
jukko - ahkion vetohihna
juolu, juovva - louhikko
juomus - jään alle laskettu verkko
juonto - jono, tunturijono
juovattaa - noudatella jälkiä, seurata jonkun jälkiä
juovoa - seurata
jurmu, jorbmi - joen syvännepaikka, joenmutkan lahti
juroutua - olla paikallaan liikkumatta, asettua paikoilleen
jutaa, jottih - kulkea, ajaa
juto - ajoporo
jutokeino - kulkutie
juuso - kolja
jyppyrä - pieni, jyrkästi nouseva vaara
jälli – kalankuivausteline
jänkä, jänkkä, jiegge, jeäggi - neva, aava,
pientä koivua tai mäntyä kasvava suo
järämä - syvä, tyyni joen laajentuma kosken alla
kaala - nuora, köysi
kaalo - kylmä sää kesällä
kaamos, skábma - keskitalven auringoton, valoton pimeä aika
kaara - puinen kaukalo
kaaristaa - tavaroiden sitomista ahkioon
kaarkko  - kapea harjanne, mätäsjono
kaarkko - kapea harjanne, mätäsjono
kaarnikka - variksenmarja
kaarre, kaarri - aitaus, johde
kaarto, palsadah - jänne, mätässilta aapasuossa
kaha - aidasta lähtevät sivuaidat
kaimo - hämärä muisto aiemmin nähdystä
kaira - jokivarsien välinen laaja ylänne, selkonen, erämaa-alue
kaisa, kaisi, kaisa - korkea, särmikäs, suippolakkinen tunturi, gaissa
kaita, skäidi - kahden jokilaakson välinen tunturiselänne,
 kairaa vähäisempi
kaitua - etääntyä
kaivos - lumisuhteet jäkälän kaivamisen kannalta
kalakenttä - kalamiehen asentopaikka rannalla
kallokkaat - poron otsanahasta ommellut kengät
kalppinokka - valkeaturpainen poro
kaltio, kaldu - lähde, hete
kalve - varjopaikka
kammi - turpeesta rakennettu erämaa-asunto, turvemaja
kanottaa - kurkottaa
karppa - vitsa, piiska, raippa
kartano - piha
kasa - kulma
kaskakka - äskettäin purtu poro
kaskata - purra, kuohita
katti - tapporaha
kehponen - keuhko
keino, keäidnu - tie, kulkureitti
kelo - pystyyn kuivunut, kuoreton puu, mikä puulaji tahansa
keloa - hangata puihin nahka sarvistaan (poro)
kemppi, gämpa - kaunis, soma
kenkätä - antaa, lahjoittaa
kenttä - gied'de
kermikkä - vuoden vanha poronvasa
kero, tseärru - paljas, kekomainen tunturinlaki
kesakko - kesällä syntynyt vasa
kesas - poron nahkalänget
kesukka - kesy poro
kesätti - kesällä syntynyt poro
kieddi, kieddi - kenttä, tasanne
kiedgam - lapin kätkyt, komsio
kiehiset - vuoltu tervassytyke
kiekerö - porojen talvilaidun, tallautunut lumikenttä, jäkälänkaivukuoppa
kiekki – sääksi, kalasääski
kiela - suopungin luinen rengas, poronsarvesta tehty, jonka läpi suopunki heitettäessä juoksee tehden silmukan
kielas, kielas - kapea, poikki maanselän ulottuva ylännemaa tuntureilla, koivikkoa kasvava
kieppi - metsälinnun lumeen kaivama nukkumakuoppa
kieri - vaivaiskoivu
kiiruna - keron
kiisa - vakka
kiisa, gisa - lipas, arkkunen, pikkuarkku, vakka
kika - lumipaakku
kilkula - omistajan merkillä varustettu kaulanauhan puupala
kinnipeski - peski, josta karva on kulunut pois
kippa - sairas poro
kirmu, kirnu - erotusaidan pyöreä osa
kirnuaminen - erotus
kirvata - kirota
kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri - kaikki pieniä, raihnaita poroja
kivalo, kiveliö, - sydänmaa, saloseutu, uuri asumaton erämaa
koarvi -  kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
koddi, koddi - peura
kojamo - uroslohi
kollos - jono vetoporoja
kollostaa - valjastaa poroja joko ahkioineen tai ilman, peräkkäin toisiinsa kiinni sonnustaen
kolo - kolkko, ruma
kolso - pilkkasiipi
kolvi - iso petäjä
komsio - lapinkätkyt, selässä kannettava
konelo, koadnil - joenlahti, joenmutkan laajentuma
konto - sumu, usva
konttori - erotusaidan sivukarsina
kopara - poron sorkka
koppa - aita, aitaus
kopukka - pieni kelolautta
koranus - kirosana
korppu  - vahinko tai kolttonen
korri - pilkkasiipi
kortsi, gorzze - jylhän tunturikurun äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous
kortto - hulttio, hävytön ihminen
kortto - hulttio, hävytön ihminen, paha, käytetään myös kirosanana
korva - virtapaikka koskessa
kosompi - viileämpi
kosotus, kosatus - poro viidennellä ikävuodellaan
koste - suvantopaikka koskessa kiven tai saaren suojassa, akanvirta
koutere - pieni taimenlaji
kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
kuer - taimen
kuetsamo, kauttsam - laaja, matalahko vaara,
usein ylin laki paljas tai harvapensaikkoinen
kuksa - pahkakuppi, puinen juomakuppi
kulju - ahkion peite
kulkuus, kulle - ajoverkko
kullinluikaus - tuokio, tovi, hetki
se aika minä siemennykseen kulloinkin menee
kulmakko - pieni kala
kulppo - pulikka, koho
kulvakko - rykimän uuvuttama hirvas
kunteus - poro neljännellä ikävuodellaan
kuntura - poron neljä koipinahkaa
kuolpuna, kuolkuna, kuolba - tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas
kuorata, guorrot - seurata jälkiä, mennä perässä
kuorinki - kallioluola
kuoste - puolipilvinen (sää)
kuosto - puoleksi kuivunut mänty
kuosuttaa - kestitä vierasta
kuovkasat, kuovsakasah - revontulet
kupsotella - jäädä osattomaksi
kupsu - joka petoksella tai väkivallalla ottaa toisen palkan
kurento - ruho, ruumis
kurjenpuola - karpalo
kurkio - jyrkkä, ahdas koski, korkea, louhinen, kapea vesiputous
kurmu, permu - toukka, saulakka
kurmupaarma - porokiiliäinen
kursu - rotko
kuru, kurra gurra - ahdas tunturirotko
kuruja ja harjanteita käsittävä vaara- tai kukkulamaa
kusikas - poro, joka on perso ihmisen virtsalle
kusikepperi - uroshirvi
kuu - rasva
kuuhvitar - maahinen
kuukkeli - kuusakanärhi, lapinnärhi, kuusanka
kätkä, keätgi - ahma, osma, tamppi
käyläkkä - tuohivakka, - kätkyt
köngäs, geannes, keävngis - jyrkkä koski, putous, mursu
laasa - vedenalainen kari
laavu, laavo, laavvu - avoin vinokatos,
havuista tai telttakankaasta kyhätty
lako, lahku - laaja, matalahko alanko tunturissa
lanta  - etelä
lantto, laaddu - lampi, kosteikkopainanne,
joka voi olla loppukesästä kuivilla
lappalainen - saamelainen
lappilainen - Lapin läänin asukas
laskea - päästää irti
laudi - kauttaaltaan, yleisesti
laukovesi - pesuvesi
lauti – kauttaaltaan
letto - aukea, märkä hyllyvä suo
leuku, niibi - lapinpuukko, iso leuku tuorraniibi, muorraniibi
leveä värikäs nauha (katso kaha)
lieko - tuulen kaatama puu, josta parkki on irronnut
liemu - räkkäsuoja, porolato
linkka - köngäs, vesiputous
livikkä - laihaksi ajettu poro
lohta - ullakko
loito, loaidu - erävuode, havuista tai varvuista,
makuu- tai oleskelupaikka kodassa
lokka - juustomuotti
lompolo, luobbal - lampimainen suvanto, jokijärvi, lampi, jokilaajentuma
longota - puun kuoren irtoamista merkitsevä verbi
lonsota - irrota, purkautua
loude, loue loavdda, loavda - kotavaate, iso hamppuvaate, suojakangas
loussa, loassa, luossa - lohi
lovinoita - noita, joka lankesi hurmostilaan, jolloin hänen sielunsa uskottiin vaeltavan
lukea - yli yksivuotiaat porot on laskettava vuosittain verotusta varten
lukka - hupullinen viitta
luokka, luöhkkä - mäki, peitteinen vaara
luostakka - vaaleakylkinen poro
luostakka - vaaleakylkinen poro
luosto - tuokkonen
luova - säilytysteline
luppo, lahppu - naava
luppokausi - joutoaika
luusua - joenniska
maahinen - maanalainen taruolento
maakkanas - urosporo kuudennella ikävuodellaan
maakkina, maakkana - 6-vuotias poro
maanija - arka, ihmistä karttava poro, kiinniottajaa välttelevä poro
maatsu - lapintakki
mainas - tarina
mainikka - mainio
mainoa - kehua, päivitellä, mainita
maka - muka
marasto - pitkä, erillinen koivua kasvava selänne vailla korkeita kohtia
marikka - marjapaikka
mastata - sekaantua (porolaumat)
matka, muot'ke - taival
melki - (poron) rinta
mella, mielli - hiekkaharjanne, hiekkatörmä jokitörmä,
veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä
mesto - puolukoista ja jauhoista valmistettu ruokaseos
metto - metso
muistelus, muittalus - kertomus, tarina
mukka, mohkke - joen mutka, laakson kainalo
muorra, muorra - puu, tarvepuu
muotka, muötki - kapea, vesistöjen välinen vetokannas
murku, murkko, murku - paksu sumu, usva tunturissa
mutsikki, musikki - tumma poro
myrä - ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
naakia - vaania, hiipiä, lähestyä ryömien
naalo, naalu - neulatyyny
naamasarvet - nahan peittämät kasvavat sarvet
naappu - pahkakauha
naari - vaappera, pieni
naattunut - juurtunut
naatua – juuttua, pysähtyä paikalleen
nattura tai utukka - kevyt pakkaslumi
niesta, nieste - ruoka, eväs
nilapahta - niljainen kallio
nili - saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin
korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän
nimiloppu - kuutta vuotta vanhempi poro
niva, njavve - kova virtapaikka joessa, ei koski
njarga - niemi
njunni, nunas, njunni, nonas - vaaran tai tunturin madaltuva nokka
nokko - tarpeeksi, kylliksi
nota - taakka
nulkata, njolkastet - juosta hiljalleen (porosta)
nulkka - poron kevyt ravi
nulkki, tsulppe - pienehkö korkea vaara, kukkula
nulppo - sarvensa pudottanut hirvas
nuora, nyöri - pitkä, kapea ja suora salmi
nuotti, nuortah - itä (ilmansuunta)
nures - nivus, kuve
nurkajainen – mustalintu
nursanluu, nursa on norsu-sanan variantti,
käytännössä sama sana kuin mursu
nutukas, nutukka - poron koipinahasta tehty naisten jalkine
nutukkaat - lapinkengät
närpeä - lyhyt - ja sileäkarvainen
O´sian leuka - eräänlainen voimasana
oaive, oaivi - kuperalakinen, paljas tunturipää
ohto - äkillinen lumikuuro
oinastua - väsähtää
oivi - pyöreähkö tunturi, sananmukaisesti ”pää”
oivitiilu - toinen nuotion aluspuista
olas – sivakan, suksen pohjaura
orjalainen - Ruotsin saamelainen
orro - nuora, rihma
ortta - metsänraja tunturissa
oulu - tulvavesi
outa, vuövte, vuövdi - isopuinen metsä, salo, metsämaa, metsäseutu
paakka - poron kantosatulan puolikas
paanne - tielle uhkunut ja jäätynyt vesi
paarre - päärme
paartaa - päärmätä, reunustaa
paaru - Jäämeren aalto
paaske - nivelluu
paaski - pieni merivene
pahalas - paholainen
pahla - raippa, vitsa
pahta - jyrkkä kallioseinä, kalliojyrkänne
pailakka - kuohittu urosporo
palas, paalkes, peälgis - polku
paliskunta, palkinen - poronhoitopiiri tai -yhtymä
paljakka, jalgadas - avoin tunturimaa, oudan vastakohta
palkia, palgah - kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
pallas - iso Jäämeren kampela
palsa - korkea, kesälläkin sulamaton turvekumpu suolla
paltsa  - karvattomaksi kulunut kohta vaatteessa
paltsaraja - vanha, karvaton peski
paltto - arka eläin
panka - poron päitset
parttio, tsoora - pieni porolauma
peetsi – petäjä
peski - lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki,
jonka karvapuoli on ulospäin
peura, peurakorva - poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka - pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
piekana - piekanahaukka
piekka - tuuli
pieska - soiden välinen kapea kannas, keväällä usein veden alla
piettiö - vaillinaisesti purtu poro
pihtsus, pidzus - kurmitsa, kapustarinta
piiksi  - linnun rinta
pirrilakki - piippalakki
pisa - pahus, lievähkövoimasana
poatsu, poadzu - poro (esim. Poatsuoaivi – porokero)
poilakka, pailakka - ajoon opettamaton porohärkä
pola, pussi - kuohupaikka koskessa
pono - kohojää
poroisäntä - paliskunnan johtaja
poronkusema - vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan. Maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
poropolku - porojen maastoon uurtama polku
portta - tuohirove
posio, poassu - lapinkodan pieni peräovi, kodan peräosa
pounu - iso rahkamätäs
pudas - joen sivuhaara
pulju - hiekkakumpu
punavasa - vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
punikko, pounu, bovdna, povdna - jänkämätäs, mättäikkö
puoldsa - usein jyrkkä hieta - tai soraharju
puranaika - karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
purkapeski, purka - poron uusi, tiheä karva
purku, porga - sakea pyry lauhalla ilmalla
purra - kuohita poro puremalla
puura - pieni ulkorakennus
puuristella - toivottaa hyvää päivää
pälvi, biew'lâ - sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
pängäs - päläs, suksen jalansija
pääläri - kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito - tai piimäastia
pöönät - kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
raaju - kunto
raamoa, ramedet - kerskua, kiitellä itseään
raanu - villapeite
raavas - aikuinen
raitio - poropaimen
raito - ahkiota vetävien porojen jono
rakka, rassa rassa - kivinen ja louhikkoinen tunturialue
Ránesgumpe - Harmaasusi
rankinen - harsokankaasta laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
rannio - kankaita kiertelevä poropolku
ratkoa - erotella porot omistajilleen
raukka  - merikummitus
rautsa - kivulloinen
rautu - nieriä
reeska - kääpiösiika
ridhu, ridhu - myrskytuuli
riekki - virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
riesi - poron kellonkannin
riika - eräs Inarinjärven siika
rimpi - suonsilmäke, hete
risku - rintasolki
rito, riddo - tunturien lumi tai kivivyöry
riuku - neiti, ei-saamelainen nainen
riutta (lintu) - haaskansyöjä, haaskalintu
rossa  - tuulenpuuska
rouko - nahkavälly
roukua - porojen ääntelyä
rouot, rouhko - vällyt
rova, roavvi - kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
rukattaa - kiirehtiä, kiiruhtaa, laukata
rukka - peski
ruko - kekomainen heinäkasa
runo - tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
ruode, ruoteet - kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu - koti, maja
rusakka - ruskeankellertävä poro
ruska, ruskah - ruskea, syksyn värikäs aika
ruto, rotto, rohttu - tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä, alavalla maalla kasvava kostea viita
ruukaltaa - laukata, syöksyä kiireesti, syöksyä
ruvvintipšu - vartalohieronta
rykimä - porojen kiima-aika
räkkä - poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset: hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat
räme - kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
röntsä - huono keli
saajo - jängän metsäsaareke
saalota – läähättää
saamelainen - se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame
saiho - syksyllä kalan tai riistalihojen säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa, joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi pannaan  kiviä tai kelleksiä
saitti - kuivattu kala
saivo, saiva - lähdelampi, pieni lampi tai järvi, josta lähtee puro, mutta johon ei laske vesiä, kirkas kohta järvessä
salmas - poron vatsa
sana - poron korvamerkin leikkaus
sapilaat - kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla heinät kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle
sati - jos
saulalintu - poron nenäsaivartaja
saura - ahkera, reipas
saura - kahden tai useamman pystypuun väliin tehty
pitänomainen esim. heinän säilytyspaikka
savu, savu - suvantopaikka joessa
seita, sieidi - palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs,
kivi tai kallio, muinaisten saamelaisten palvontakohde
sevä, tseävvi - miestä kantava hanki, kovettunut lumi
siepakka - nutukas
sieppura, sieppuri, sieben - karhunnahkainen hartiapeite
sihata - tähdätä
siida, siita - lapin kotakylä
siima - kahan jatkoksi laitettava
siisna - ohut, pitkä hihna
siljo, sialjo - tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin,
kotakenttä, tanner, pihamaa, ranttee
silkosi - kiipesi (oksattomaan) puuhun
silpa - hopea
sisnanahka - parkittunahka
siula, kielas - pitkä, madaltuva tunturiselääne, johdinaita
sivakka - suksen nimitys
skábma - kaamos
skaidi - maaselänne kahden joen tai jängän välissä
solaus - kengän tai saappaan pohjaus
sompio - iso alue isojen aapojen laiteilla
sonotus - viimeinen poro raidossa
sopsaa - saada kiinteä jalansija (jäällä)
sopsata, copsut - pysyä sijassaan,
ei liuku - esim. poron jalka ei sopsaa jäätiköllä
soro, corro - kivikkomäki
sorrakka - porolauma
sorvus - honka
sose - lumisohjoa merkitsevä
sotka - telkkä
staalo - saamelainen haltiaolento
stuorra, stuorrah - iso, suuri
suivakka - vaalea poro
sulju - kalan sisälmykset
summa seutu - synkkä, pimeä seutu
summastella - suudella
suohkana, suohkkan - perhe, suku
suohtas - hauska, mukava
suolu, suolu - saari järvessä, joessa tai meressä
suoppat - iso alue isojen aapojen laiteilla
suopunki, suöphan - lassomainen heittonuora - silmukkapäinen, ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni
suosto - pystyyn kuivunut puu
säpikäs, säpikkäät - poronnahkasäärystin
taajoa, dagjot - leikkiä, telmätä
taallastaa - täyttää kenkä heinillä
taalo, staalo - lappalainen taruolento, jättiläinen
taamoa, taabmah - opettaa, kesyttää, taltuttaa
taari - ruskolevä
tainakka - ikimaho naarasporo
tainari - merikissa
taivaan nasta - tähti
taivaanvalkeat - revontulet
tammakko tai tammukka - purolohi
tapannut - hävinnyt, joutunut tappiolle
tarwas - sorkkaeläimen nimitys.
tauro - tuorekalakeitto
temppu - levä
teno - iso joki, iso virta
tieva, dievva, tievva - hiekkakumpu tai -mäki, kunnas, matala ja pitkänomainen harjanne, metsäinen tai paljas
tohtaja- kuikka
tokka, porotokka,  -porolauma
tolva - poron ravi
tolvata, doalvastet - juosta nopeasti ravia (porosta)
topulina - riekaleina
torko - risu kodan pohjalla
torkotulet - (tervas) kantoon tehdyt tulet
tsohka - terävähuippuinen tunturi
tunka - poron juoksutusmahaan tehty makkara
tunturi, tuodtar - paljaslakinen, laaja, useita lakia
turnis - rehunauris, mieluista ruokaa porolle
tuölji, tuölji - talja
törmä, teärbmi - jyrkkä tunturirinne
uitti - lujaa
uivelo – lintu, myös hidas, jähmeä
ulku -  riuku tai salko
ullivesi - nousuvesi
ummenoius - umpea suoraan oiustava poro
umpitakki - lapintakki
uovaten - uhoten, kerskuen
urakka - urosporo toisella ikävuodellaan
utukka tai nattura - kevyt pakkaslumi
uurto, orda - puuraja tunturissa
uuttu - sotkan pesäpönttö
vaadin, aldu - kolmea vuotta vanhempi naarasporo
vaana, vadne - puute, niukkuus, niukka, pieni,
vaara - metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
vaarri, vaarri - vuori, suuri, usein kalliolakinen ja pahtaseinäinen tunturi
vaaru - sadepilvi
vadda, vadha, vosa, vadha - matala ja laakea,
puuton kukkula tunturimaisemassa
vaipukka - väsynyt poro
valkko - valkea poro
valma - länkien sija porolla
vankka, vagge - tunturimaan jokilaakso
varre - vaara
varri - vaara, paljaslakinen tunturi
varria - madella
vasa, vasikka, miessi - poro ensimmäisellä ikävuodellaan, paikoin vain ensimmaiseen syksyyn saakka
vasamerkitys, kesämerkitys - keväällä syntyneet vasat merkitään
vasotusaita - siirrettävä aitaus, jossa vaatimet vasovat ja vasat merkitään
veitallaan - hajallaan
veneenrossi - veneen kiinnitysköysi
vennikko - hihnaporojen ruokamaa
ventää - siirtää liekaporo toiseen paikkaan
viekkaasti - nopeasti, sukkelasti
vierikki - lakin nahkareunus
vierkku - leikari
vieroporo - aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
Wilsonin pinta - amerikanläski
viltto – kalteva
vimpa, vimmata - työväline; puusalko, jossa narulenkki ja jonka avulla pyydetään poro kiinni
visto, vistottaa - pelottava, kammottava, vastenmielinen,
pelottaa,  kammottaa
visu - saita, nuuka, pihi
vuoka - muoto, tapa
vuokko - puuska, luonteenlaatu
vuoma, vuobmi vuobme - tunturien välinen pitkä ja loiva jokilaakso,
myös puuton, suuri suo
vuomen - suppilomainen johdeaitaus
vuonelo, vuongeli - naarasporo toisella ikävuodellaan, vaadin, vaami
vuongas - hyvissä voimissa oleva
vuonilo - toisella vuodella oleva naarasporo
vuono ja vuottua - näkyä (jälki)
vuopaja - joenuoma (umpeutunut), syvä ja kapea lahti
vuopio - joen syvä lahdeke
vuorso - urosporo kolmannella ikävuodellaan
vuotso - kapea, pitkä suoalue
vuottaa  - nähdä jäljet
vuottoraippa - hihna, jolla vetoporo kytketään ahkioon
väärti - kestiystävä
ylilappi - tunturilappalainen
äiji - isoisä
äytsi - puro

Toinen kokoelma:

Lapin sanastoa
Lapin sanastoa: aapa – suuri puuton suo; aihki – vanha jättipetäjä, aarnihonka; asento – kahvistelu-, tauko-, yöpymispaikka; eno – iso joki, virta; etiäiset – ennusmerkit
Porosanastoa:
elo – porokarja
hirvas – kuohitsematon urosporo
kirnu – poroaidan osa, jossa erotus tapahtuu
kisura – pieni kurja poro
kollostaa – sitoa poroja peräkkäin
kopara – poronsorkka
kunteusvaadin – naarasvasa 4. vuodellaan
nimiloppu – yli seitsenvuotias poro
nulkata – juosta hiljalleen (porosta)
ojus – ajoporo
palkia – porot kulkevat laitumillaan
palkinen – poronhoitopiiri
peurakorva – korvamerkitön poro
raitio – poropaimen
raito – hihnastettu porojono
roukua – porojen äännähtely
rykimäaika – porojen kiima-aika
suopunki – lasso, heittopaula
tokka – iso porolauma
vaadin – naarasporo
vaami – täysikasvuinen naarasporo
vasa – poron vasikka
ydinkontti – poron sääriluu

Halki poikki
Poron korvaan leikattava merkki tehdään vanhan tavan mukaan puukolla.  Merkintäviiltoja eli tekoja on parisenkymmentä, mm. haara, halki, hanka, pistel, poikki terotus ja tiili.

Lapin sanastoa:
aapa – suuri puuton suo
aihki – vanha jättipetäjä, aarnihonka
asento – kahvistelu-, tauko-, yöpymispaikka
eno – iso joki, virta
etiäiset – ennusmerkit
jauri – järvi
juksata – pyytää kalaa, tav. turskaa; narrata
jutaa – kulkea, ajaa
jänkä – räme, suo
kaamos – sydäntalven auringoton aika
kaltio – hete, lähde
keino – kulkuväylä
kiveliö – erämaa
kuksa – puinen juomakuppi
kurkkio – jyrkkä koskimainen vesiputous
lanta – saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista
leuku – iso lapinpuukko
lompolo – lampi, jokilaajentuma
muotka – kahden vesistön välinen kapea kannas
niesta – eväs, ruoka
pahta – jyrkkä kallioseinämä
raavas – aikuinen
rakka – kivikko, louhikko
räkkä – sääskien yms. puremakausi
seita – kivi tai kallio, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs, muinaisten saamelaisten palvontakohde
staalo – saamelainen haltiaolento
tieva – hiekkakumpu tai –mäki

Kolmas kokoelma:

aapa, aaphe = suuri puuton suo
aihki = iso ja tuuhea petäjä, aarnihonka
aita, kaarre, erotusaita = johdinaidoin eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu
asentopaikka = tilapäinen levähdyspaikka taivasalla
autsi, ävdzi = syvä rotko, kanjoni
autto = matala, metsäinen laakso
elo, eällu = suuri porolauma (tuhansiakin poroja)
eno, eädnu = iso joki, virta
erotus, pykällys = tilaisuus, jossa syksyllä tai talvella porot merkitään, teurastetaan tai kuohitaan ja samalla erotellaan omistajilleen, eläviksi ja teuraiksi
etiäiset = ennusmerkit
etto, ettoaminen = porojen kokoaminen erotusta varten
gaissa = korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
haasio = riu'uista tehty aidan muotoinen teline, jota käytetään mm. heinän kuivatukseen
hirvas, sarvis = kolmea vuotta vanhempi urosporo
hurhaus = vetoketju
härkä = kuohittu urosporo, ajoporo
jauri, jävri = järvi
jaurotus, jävradah = umpinainen järvenlahti, jonka kapea salmi erottaa pääjärvestä
jokka, johka = joki
jokos, jotos, rannio, juvake = porojen kulkema ura hangessa
jolma, tsoalbmi = salmi, lyhyt joki kahden järven välissä
jukko = ahkion vetohihna
juolu, juovva = louhikko
juonto = jono, tunturijono
juovattaa = seurata jonkun jälkiä
jurmu, jorbmi = joen syvännepaikka, joenmutkan lahti
juroutua = olla paikallaan liikkumatta
jutaa, jottih = kulkea, ajaa
juto = ajoporo
jutokeino = kulkutie
jänkä, jänkkä, jiegge, jeäggi = neva, aava, pientä koivua tai mäntyä kasvava suo, räme
järämä = syvä, tyyni joen laajentuma kosken alla
kaamos, skaabma = keskitalven auringoton, valoton pimeä aika
kaarre, kaarri = aitaus, johde
kaarto, palsadah = jänne, mätässilta aapasuossa
kaha = aidasta lähtevät sivuaidat
kahvinporot = eräpannun pohjalla kahvittelun jälkeen
kaira = jokivarsien välinen laaja ylänne, selkonen
kaisa, kaisi, kaisa = korkea, särmikäs, suippolakkinen tunturi, gaissa
kaita, skäidi = kahden jokilaakson välinen tunturiselänne, kairaa vähäisempi
kaivos = lumisuhteet jäkälän kaivamisen kannalta
kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalajärven rannalla
kallokkaat = poron kallonahasta ommellut kengät
kalppinokka = valkeaturpainen poro
kaltio, kaldu = lähde, hete
kalve = varjopaikka
kammi = turvemaja
karppa = vitsa, jolla piiskataan lapsia tai ajetaan lehmiä
kasa = kulma
kaskakka = äskettäin purtu poro
keino, keäidnu = tie
kelo = pystyyn kuivunut puu, mikä puulaji tahansa
kemppi, gämpa = kaunis, soma
kenkätä = antaa, lahjoittaa
kermikkä = poro toisena kesänään, paikoin ensimmäisestä syksystä saakka
kero, tseärru = paljas, kekomainen tunturinlaki
kesakko = kesällä syntynyt vasa
kesukka = kesy poro
kieddi, kieddi = kenttä, tasanne
kiedgam = lapin kätkyt, komsio
kiekerö = poron jäkälänkaivukuoppa
kiela = poronsarvesta tehty rengas, jonka läpi suopunki heitettäessä juoksee tehden silmukan
kielas, kielas = kapea, poikki maanselän ulottuva ylännemaa tuntureilla, koivikkoa kasvava
kieppi = metsälinnun lumeen kaivama nukkumakuoppa
kiisa, gisa = lipas, arkkunen
kinnipeski = peski, josta karva on kulunut pois
kippa = sairas poro
kirmu, kirnu = erotusaidan pyöreä osa - aidan osa, karsina jossa erotus tehdään
kirnuaminen = erotus
kirvata = kirota
kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri = pieniä, raihnaita poroja
kiveliö = suuri, asumaton erämaa
koarvi, koarvi = kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
koddi, koddi = peura
kojamo = uroslohi
kollostaa = valjastaa poroja joko ahkioineen tai ilman - peräkkäin toisiinsa kiinni sonnustaen
kolo = kolkko, ruma
komsio = lapinkätkyt, selässä kannettava
konelo, koadnil = joenlahti, joenmutkan laajentuma
konto = sumu, usva
kopara = poron sorkka
koppa = aita, aitaus
kopukka = pieni kelolautta
koranus = kirosana
kortsi, gorzze = jylhän tunturikurun äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous
kortto = paha, käytetään myös kirosanana
kosompi = viileämpi
koste = suvantopaikka koskessa kiven tai saaren suojassa, akanvirta
konttori = erotusaidan sivukarsina
kosotus, kosatus = poro viidennellä ikävuodellaan
kuer = taimen
kuetsamo, kauttsam = laaja, matalahko vaara, usein ylin laki paljas tai harvapensaikkoinen
kuksa = pahkakuppi, puinen juomakuppi
kulvakko = rykimän uuvuttama hirvas
kunteus = poro neljännellä ikävuodellaan
kuolpuna, kuolba = tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas (myös kuolpana)
kuorata, guorrot = seurata jälkiä, mennä perässä
kurkkio = korkea, louhinen vesiputous
kurmu, permu = toukka, saulakka
kurmupaarma = porokiiliäinen
kuru, kurra gurra = ahdas tunturirotko
kusikas = poro, joka on perso ihmisen virtsalle
kuu = rasva
kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka
kätkä, keätgi = ahma (vrt. geädge=kivi)
köngäs, keävngis = voimakas, vaahtoava vesiputous
laavu, laavvu = avoin vinokatos, havuista tai telttakankaasta kyhätty
lako, lahku = laaja, matalahko alanko tunturissa
lanta = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista
lantto, laaddu = lampi, kosteikkopainanne, joka voi olla loppukesästä kuivilla
lappalainen = saamelainen
lappilainen = Lapin läänin asukas
laskea = päästää irti
laudi = kauttaaltaan, yleisesti
letto = aukea, märkä hyllyvä suo
leuku, niibi = lapinpuukko, iso leuku =tuorraniibi, muorraniibi
lieko = tuulen kaatama puu, josta parkki on irronnut raippa, vitsa
liemu = räkkäsuoja, porolato
linkka = köngäs, vesiputous
lohisääski = eräs koskikorentolaji, joka lentää jäitten lähtiessä samaan aikaan, kun ensimmäiset lohet nousevat Tenoon
loito, loaidu = erävuode, havuista tai varvuista
lompolo, luobbal = lampimainen suvanto, jokijärvi
loude, loue loavdda, loavda = kotavaate, iso hamppuvaate
loussa, loassa = lohi
lovinoita = noita, joka lankesi hurmostilaan, jolloin hänen sielunsa uskottiin vaeltavan
lukea = yli yksivuotiaat porot on luettava (Iaskettava) vuosittain verotusta varten
luokka, luöhkkä = mäki, peitteinen vaara
luostakka = valkeakylkinen poro
luppo, lahppu = naava
maahinen = maanalainen taruolento
maakkanas = urosporo kuudennella ikävuodellaan
maanija = arka, ihmistä karttava poro
mainikka = mainio
marasto = pitkä, erillinen selänne vailla korkeita kohtia
matka, muot'ke = taival
mella, mielli = veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä
muistelus, muittalus = kertomus, tarina
mukka, mohkke = joen mutka, laakson kainalo
muorra, muorra = puu, tarvepuu
muotka, muötki = kapea, vesistöjen välinen vetokannas
murku, murkko, murku = paksu sumu, usva
mutsikki, musikki = tumma poro
myrä = ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
naamasarvet = nahan peittämät kasvavat sarvet
niesta, nieste = ruoka, eväs
nilapahta = niljainen kallio
nili = saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän
nimiloppu = kuutta vuotta vanhempi poro
niva, njavve = kova virtapaikka joessa
njarga = niemi
njunni, nunas, njunni, nonas = vaaran tai tunturin madaltuva nokka
nokko = kylliksi
nulkata, njolkastet = juosta hiljalleen (porosta)
nulkki, tsulppe = pienehkö korkea vaara, kukkula
nulppo = sarvensa pudottanut hirvas
nuora, nyöri = pitkä, kapea ja suora salmi
nuotti, nuortah = itä (ilmansuunta)
nutukkaat = lapinkengät
oaivi, oaivi = kuperalakinen, paljas tunturipää
outa, vuövte, vuövdi = isopuinen metsä, salo, metsäseutu
paanne = tielle uhkunut ja jäätynyt vesi
pahla = raippa, vitsa
pahta, pahte = jyrkkä, korkea kallioseinä
pailakka = kuohittu urosporo
palas, paalkes, peälgis = polku
paliskunta, palkinen = poronhoitopiiri tai -yhtymä
paljakka, jalgadas = avoin tunturimaa, oudan vastakohta
palkia, palgah = kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
pallas = iso Jäämeren kampela
palsa, palsa = korkea turvekumpare
paltsaraja = vanha, karvaton peski
parttio, tsoora = pieni porolauma (muutamia kymmeniä poroja)
pasa = rekeen sijoitettu vesisäiliö, jolla ajettiin metsätyömaan tilapäisteiden jäädyttämistä varten vettä
peski = lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki, jonka karvapuoli on ulospäin, lapinturkki
peura, peurakorva = poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka = pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
pieska, peski = matala kannasmaa, keväällä usein veden alla
piettiö = vaillinaisesti purtu poro
pihtsus, pidzus = kurmitsa, kapustarinta
pirrilakki = piippalakki
poatsu, poadzu = poro (esim. Poatsuoaivi = porokero)
pola, pussi = kuohupaikka koskessa
poro = puolikesy, pääasiassa luonnosta ravintonsa saava, tunturipeurasta polveutuva hyötyeläin
poroisäntä = paliskunnan johtaja, joka on poronomistaja ja paliskunnan valitsema - poronhoitoasetus luettelee poroisännän tehtävät, poroisäntä toimii virkavastuulla
poronkusema = vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan - maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
poropolku = porojen maastoon uurtama polku, tullut suomalaisille tutuksi mm. Kullervo Kemppisen kirjasta "Poropolku kutsuu"
posio, poassu = lapinkodan pieni peräovi
pounikko = mättäikkö, usein jängällä
pounu, bovdna, povdna = iso jänkämätäs
punavasa = vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
puoldsa = usein jyrkkä hieta- tai soraharju
puranaika = karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
purku, porga = sakea pyry lauhalla ilmalla
purra = kuohita poro puremalla
pälvi, biew'lâ = sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
pääläri = kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito- tai piimäastia
pöönät = kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
raamoa, ramedet = kerskua, kiitellä itseään
raavas = aikuinen
raitio = poropaimen
raito, raido, raidu = useampia poroja ahkioineen tai ilman - valjastettu jonoon, porojono
rakka, rassa rassa = kivinen ja louhikkoinen tunturialue
rankinen = liinavaatteesta (sideharsosta) laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
rannio = porotokan lumeen tekemä polku, otuksen polku
ratkoa = erotella porot omistajilleen
ridhu, ridhu = myrskytuuli
riekki = virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
rimpi = suonsilmäke, hete
rito, riddo = tunturien lumi tai kivivyöry
riuku = neiti, rouva, ei lapinpukuinen
riutta = haaskalla käyvä peto tai lintu
rouot, rouhko = vällyt
rova, roavvi = kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
rukattaa, ruohtet = kiiruhtaa, laukata
rukka = peski
ruko = kekomainen heinäkasa
runo = tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
ruode, ruoteet = kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu = koti, maja
rusakka = ruskeankellertävä poro
ruska, ruskah = ruskea, syksyn värikäs aika
ruto, rotto, rohttu = tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä
ruukaltaa = laukata, syöksyä kiireesti
rykimä = porojen kiima-aika
räkkä = poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset: hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat
räme = kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
saaga, viikinkisaaga = kertomuksia varhaisista viikinkien matkoista ja sukuvihollisuuksista
saajo = metsäsaareke jängässä
saaloa = läähättää
saamelainen = se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame
saiho = syksyllä kalan tai riistalihojen säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa, joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi pannaan kiviä tai kelleksiä
saivo, saiva = lähdelampi, pieni lampi tai järvi, josta lähtee puro, mutta johon ei laske vesiä
sapilaat = kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla heinät kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle
sati = jos
saulalintu = poron nenäsaivartaja
saura = kahden tai useamman pystypuun väliin tehty pitänomainen esim. heinän säilytyspaikka
savu, savu = suvantopaikka joessa
seita, sieidi = palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs, kivi tai kallio, muinaisten saamelaisten palvontakohde
sevä, tseävvi = miestä kantava hanki
sieppuri, sieben = karhunnahkainen hartiapeite
siida, siita = lapin kotakylä
siima = kahan jatkoksi laitettava leveä värikäs nauha (katso kaha)
siljo, sialjo = tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin, kotakenttä, tanner, pihamaa
silkosi = kiipesi (oksattomaan) puuhun
sisnakkaat = sisnanahasta (karvattomasta nahasta) tehdyt säärystimet
siula, kielas = pitkä, madaltuva tunturinselänne - johdinaita
skaidi, skaide, skäidi = kaita selänne kahden vesistön välissä
solaus = kengän tai saappaan pohjaus (sola puolipohja)
sopsata, copsut = pysyä sijassaan, ei liukua - esim. poron jalka ei sopsaa jäätiköllä
soro, corro - kivikkomäki
staalo = saamelainen haltiaolento
stuorra, stuorrah = iso, suuri
sulju = kalan sisälmykset
summa seutu = synkkä, pimeä seutu
suohkana, suohkkan = pitäjä
suolu, suolu = saari järvessä, joessa tai meressä
suopunki, suöphan = lassomainen heittonuora - silmukkapäinen, ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni
säpikäs, säpikkäät = poronnahkasäärystin
taajoa, dagjot = leikkiä, telmätä
taamoa, taabmah = opettaa, kesyttää, taltuttaa, masentaa
tainakka = ikimaho naarasporo
taivaannasta = tähti
talvaanvalkeat = revontulet
tapannut = hävinnyt, joutunut tappiolle
teno = iso virta
tieva, dievva, tievva = hiekkakumpu tai -mäki, kunnas, matala ja pitkänomainen harjanne, metsäinen tai paljas
tokka = suuri porolauma (satoja tai jopa tuhansia poroja)
tokkakunta = joukko poronomistajia, jotka hoitavat poronsa yhdessä
tolvata, doalvastet = juosta nopeasti ravia (porosta)
torkotulet = (tervas) kantoon tehdyt tulet
tsohka = terävähuippuinen tunturi
tunturi, tuodtar = paljaslakinen, laaja, useita lakia, kuruja ja harjanteita käsittävä vaara- tai kukkulamaa
turnis = rehunauris, mieluista ruokaa porolle
tuölji, tuölji = talja
törmä, teärbmi = jyrkkä tunturirinne
ummenoius = umpea suoraan oiustava poro
umpitakki = lapintakki
uovaten = uhoten, kerskuen
urakka = urosporo toisella ikävuodellaan
uurto, orda = puuraja tunturissa
vaadin, aldu = kolmea vuotta vanhempi naarasporo
vaana, vadne = puute, niukkuus
vaara = metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
vaarri, vaarri = vuori, suuri, usein kalliolakinen ja pahtaseinäinen tunturi
vadha, vosa, vadha = matala ja laakea, puuton kukkula tunturimaisemassa
valkko = valkea poro
vankka, vagge = tunturimaan jokilaakso
varri = vaara, paljaslakinen tunturi
vasa, vasikka, miessi = poro ensimmäisellä ikävuodellaan, paikoin vain ensimmaiseen syksyyn saakka
vasamerkitys, kesämerkitys = tilaisuus, jossa keväällä syntyneet vasat merkitään
vasotusaita = rautalankaverkoista tehty siirrettävä aitaus, jossa vaatimet vasovat ja vasat merkitään
veneenrossi = veneen kiinnitysköysi
vennikko = hihnaporojen ruokamaa
viekkaasti = nopeasti, sukkelasti
vieroporo = aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
vimpa, vimmata = työväline; puusalko, jossa narulenkki ja jonka avulla pyydetään poro kiinni
visto, vistottaa = pelottava, kammottava - pelottaa, kammottaa
visu = saita, nuuka, pihi
vuoma, vuobmi vuobme = tunturien välinen pitkä ja loiva jokilaakso, myös puuton, suuri suo
vuonelo, vuongeli = naarasporo toisella ikiivuodellaan vaadin, vaami,
vuorso = urosporo kolmannella ikävuodellaan
vuottoraippa = ahkion vetohihna
ylilappi = tunturilappalainen
äiji = isoisä


Ahkio
Pulkka, lausutaan täkäläisittäin pulukka.
Hilla
Hillat ovat täällä hilloja, eivät lakkoja eikä suomuuraimia.
Jokos
Porojen kulkema ura hangessa.
Jutaaminen
Jutaaminen on perinteisesti tarkoittanut porokarjan kanssa vaeltamista. Sillä voidaan viitata myös yleisemmin matkantekoon. Rovaniemellä järjestetään joka kesäJutajaiset- niminen folklore-festivaali.
Kaamos
Aika, jolloin aurinko ei nouse horistontin ylle. Päivisin on kuitenkin valoisaa! Monet tilaisuudet kuten Kaamos-jazz piristävät pimeää kautta ja alkutalven lumi tuo valoa maisemaan. Myös revontulet valaisevat parhaimmillaan  täydenkuun lailla.
Kaira
Erämaa. Sana tulee alunperin saamen kielestä, skáidi tarkoittaa jokien välistä maata / ylännettä.
Kalotti
Täällä yleensä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosista käytetty nimitys. Maantieteessä kalotti on napapiirien rajaama napa-alue. Pohjois-Kalotin eteläraja on Sallankin kautta kulkeva pohjoinen napapiiri.
Kampanisu
Eli torttu. Sallalaisissa tortuissa on sokeria ja sakaroita on viisi.
Kampsu
Tunnetaan keittokirjoissa joskus nimellä verileipä. Poronverestä ja ruisjauhoista tehtyjä kakkaroita, jotka kypsennetään keittämällä. Tarjotaan usein tömäkän läskisoosin ja pottujen kanssa. Älä sekoita kampanisuihin.
Karhunkierros
Sallan ja Kuusamon, pääosin Oulangan kansallispuiston alueella oleva 95 km:n mittainen retkeilyreitti. Kierroksella voi ihmetellä muun muassa Kiutaköngästä.
Kiela
Yleensä poronluusta tehty suopungin rengas.
Koilliskaira
Kuksa
Puun pahkasta valmistettu pyöreän mallinen kuppi. Kuuluu paikallisen metsämiehen ja retkeilijän perusvarustukseen. Kuksaa ei pestä tiskiaineella.
Kuivaliha
Ilmakuivattua poron, hirven tai naudan lihaa. Usein myös sydäntä. Varoitus: aiheuttaa riippuvuutta.
Kuivalihavelli
Keitto, jossa on kuivalihaa, perunaa, porkkanaa ja usein myös riisiä.
Kursulainen
Monen mielestä Kursulaisen ruisleipä on maailman paras leipä. Leipomo on Kursun kylässä, missäs muualla kuin Sallassa.
Lappapuuro
Puolukalla maustettu vispipuuro.
Leipäjuusto
Ternimaidosta valmistettu leipämäinen juusto. Lappilaisten jälkiruokien ja kahvileipien aatelia. Narskuva koostumus kuuluu asiaan. Vastaava herkku tunnetaan Kainuussa nimellä juustoleipä.
Mosku
Poromies Mosku (Aleksi Hihnavaara, 1882-1938) asui Sompiossa. Moskusta tuli paikallinen legenda, kirjojen ja elokuvan aihe monien seikkailujensa ansiosta.
Nisu
Kahvileipä
Porokisat
Porokisoja järjestetään kevättalvella muun muassa Rovaniemellä. Kilpailulajeina on muun muassa porohiihto, jossa ohjastaja tasapainottelee suksilla poron perässä. Älä kokeile kotona. Aikataulut löytyvät Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuiltawww.paliskunnat.fi.
Poronkusema
Matka, jonka ajoporo voi juosta virsaamatta, eli noin 7,5 kilometriä. Käytetään täällä silloin, kun mitta ei ole niin justiinsa.
Pottuvoi
Perunamuusi
Revontuli
Värikäs valoilmio talvisella taivaalla. Yleensä vihreä, kellertävä tai valkoinen, joskus jopa punainen. Kuvia näistä ihmeistä voi katsoa esimerkiksi Wikipediassa.
Rykiä
Rykiminen ei tarkoita Lapissa pelkästään yskimistä, vaan myös porojen  ääntelyä kiima-aikaan. Isosta, perhesuunnittelua ajattelevasta porotokasta lähtee melkoinen kakofonia!
Rykimäviikko
Rykimäviikkoa vietetään Sallan selkosilla syyskuussa. Silloin luvassa on monenlaista ohjelmaa, muun muassa musiikkia. Lisätietoja Sallan matkailun sivulta!
Sinkua
Venyä. Hiihtopäivän päätteeksi kannataa myös singutella, eli venytellä.
Sääski
Tunnetaan muualla myös nimellä hyttynen tai itikka, mutta täällä puhutaan sääskistä. Niiden määrä ei ole vakio. Joinakin kesinä sääskiä ei ole juuri lainkaan, joinakin kesinä metsässä ei todellakaan tarvi olla yksin.
Torttu
Tortuista käytetään kuulemma myös nimitystä kampanisu, mutta kyllä ne tällä perällä ovat torttuja. Sallassa tortussa on viisi sakaraa.
Tuntsa
Pohjois-Sallassa oleva valtava erämaa. Mahtavat patikointimaastot. Viimeistään Tuntsalla tunnet olevasi todellakin keskellä ei mitään.
UKK-reitti
Sallan kunnankin kautta kulkeva retkeilyreitti.
Yötön yö
Kesällä ei Lapissa laske aurinko yölläkään. Iltavaelluksilla on maaginen tunnelma, kun luonto valosta huolimatta asettuu yöpuulle. Yötön yö on koettava itse!

Ei kommentteja: