Kuvallisuutta

Tässä on muutamia uusia kuvallisia palveluja, joista voi olla hyötyä myös kielenopiskelussa. Kannattaa tehdä kuvallisuudesta sosiaalista, mahdollisuuksien mukaan, yrittää saada toveri katsomaan kuvia, toimia netin kautta esim. vaihtamalla linkkejä jne:

Tee memory omista Flickr -kuvistasi tai pelaa muita äsken tehtyjä memoryja tai tee memory-peli tagien mukaan. Tietokoneeseen voi liittää kaksi hiirtä ja pelata toisen kanssa, tosin pistelasku pitää tehdä itse. Voi kertoa esim. mitä kuvissa on ja aina uusin sanoin.

Digikello flickr -kuvien lilliputtikuvista

Tee kuvamosaiikkia flickr -kuvista, valitse alkukuva ja hae sen sävyihin soveltuvia flickr -kuvia.

Hae värien mukaan flickr -kuvia.

Visuaalinen haku, klikkaa thumpnail-kuvaa ja saat samantyyppisiä flickr-kuvia.

Juuri tulleita flickr -kuvia

Kuvahaku, missä tulokset ovat kuution muodossa

Mitä minulta kysyt, googlaa itse, kato näin.

Mikä se on, blogi kummallisista esineistä

Tämän palvelun avulla teet Google Mapseihin selventäviä kylttejä ja merkintöjä ja piirroksia.

Salaisuuksia kuvapostikorteilla, PostSecret

Obaman kestohymy, Tarjakin vilahti

Late Carl Sagan tunnelmoi.

Tee kuvakollaaseja melkein mistä vain (netti)lähteestä

PhotoPeach, laadi hienoja esityksiä

V&A Museum, etsi kokoelmista

Koteja junanvaunuista

Tee kaleidoskooppikuvia, lumihiutale

Pompauta palloja äänellä

Näyttävät ihan samalta, kuin kaksi marjaa

La Photo Cabine, vanhanaikainen valokuvakioski

Aikaisempia kuvalinkkejäni

YuuGuu

Oli niin kuin uumoilin. Löytyi nettipalvelu, jolla pystyi jakamaan tietokoneen näyttö toisen kanssa. Varmaan niitä on useitakin, mutta tällä on hauska nimi, YuuGuu. Eikä peruspalvelu taaskaan maksa mitään. Olihan siinä tietenkin ymmärtämistä, miten se jakaminen tapahtuu. Ensin piti laittaa pystyyn toinen tietokone, hakea kaupasta kytkin, jolla toisenkin koneen sai kytkettyä laajakaistaan. Latasin kumpaankin sen ohjelman. Kyseessä on yhteisöllinen palvelu, varansa saa pitää, ettei jaa konettaan ventovieraiden kanssa; heitä on tyrkyllä kuten skypessäkin. Yhteyden saamiseksi piti toisen koneen vain kirjoittaa ruutuun toiselta saamansa PIN -numero ja antaa istunnolle nimi. Oli kuin magiaa, kun toisen avoin nettisivu ilmestyi toiseen koneeseen. Molemmat eivät ole sörkkimässä samaa ruutua, mutta toisensuuntaisen jakamisen saa aukaistua toiseen välilehteen.

Minusta siinä on taas vallan erinomainen palvelu, siihen saa liitettyä puhelinyhteydenkin, sopii varsin hyvin etäopetukseen ja vaikka mihin.

Kyllä tämä netti on oikea aarreaitta, palveluita on joka lähtöön. Tuntuu vähän säälittävältä, että tällaisia palveluita olisi olemassa, mutta niistä ei ilmeisesti tiedetä. Ja varsinkin että ne ovat ilmaisia. Videokonferensseja on ollut iät ja ajat, mutta ohjelmisto on ollut rahanarvoista tavaraa. Tässäkin on ansaintalogiikkana se, että joku innostuu ostamaan pro -painoksia. Ilmaisessa palvelussa voi korkeintaan viisi olla yhteydessä.

Moni opetus voisi ihan helpolla siirtyä nettiin, ainakin osittain. Otan joskus myöhemmin kuvankaappauksen, mutta ohjeiden mukaan toimimalla kyllä pystyy saamaan palvelun toimimaan.

Esittelin aikaisemmin Nice Translator -palvelua, jonka yhteydessä sain idean hakea, löytyisikö tällainen jakamispalvelukin. Jos laittaa Nice Translator sivun ruutuun, toinen tietokoneen käyttäjä vuotostaan toiseen suuntaan, kummatkin voivat aivan hyvin kommunikoida aivan ummikon kanssa, koska NT:lla voi kirjoittaa aivan kohtuullisia lauseita ihan vieraalla kielellä. Yksi idea saada työstettäviä tekstejä: Tehdä ensin NT:lla teksti ja korjata se sen jälkeen korrektiin asuun ja muotoon, jos korjattavaa on.

Periaatteessa eivät kielirajat ole esteenä enää kommunikaatiolle tietokoneistetussa web-maailmassa. Olisi kiva yrittää kommunikoida aivan vieraalla kielellä jonkun kanssa. Tietysti netin tällaisen käyttäjän tulee olla jokseenkin tuttu tietokoneiden kanssa, jottei energia mene hermoilemiseen teknisten asioiden suhteen.

Join liian vahvaa teetä ja liian myöhään, en saanut unta, lukeminenkaan ei enää maittanut ja päätin laittaa tämän postauksen nettiin.

Oppitorilla on paljon kävijöitä, pikkujouluaika ja haetaan paljon leikkivinkkejä. Tässä nyt tuli tuhat kertaa parempi vinkki. Sen avulla pystyt periaatteessa kommunikoimaan muutaman sadan miljoonan lisäihmisen kanssa kielillä joita et osaa. Pitäisi löytää vain ne ihmiset ja puheenaiheet.

Tässä kai pitäisi kysyä, millaisissa tehtävissä tällainen palvelu olisi paras. Kaikenlainen kokoustaminen, kommunikaatio ja opetus. Tietysti tietokoneasioiden opettaminen, mutta varmaankin sellaiseen tarkoitukseen, missä etäkonetta laitetaan ihan uuteen uskoon, on parempi käyttää toisenlaisia ohjelmia, esim. XP:n etäkäyttöä.

Uusi tapa kommunikoida kielten välillä

Klikkaa kuvaa isommaksi, siinä ovat Nice Translatorin ymmärtämät kielet.

Löysin taas ihan sattumalta nettiä samoillessani uuden kielipalvelun, Nice Translator, jossa vaikutti olevan hienoja ominaisuuksia. Se tunnisti kielen ja käänsi automaattisesti ja simultaanisti. Edellisessä versiossa voit valita kielet, siis yhden tai useampia, joille se kääntää, se muistaa asetukset vastaisuudessakin ja se kääntää simultaanisti, samanaikaisesti. Koska mukana on kielentunnistus, ei haittaa millä kielellä sanan laittaa alkutekstiin, siitä saattaa kuitenkin tulla aivan ymmärrettävä käännös. Voihan olla, että kieli millä kirjoitat, ei ole äidinkielesi. Selvyyden vuoksi vielä, että se kääntää mm. suomesta ja suomeksi.

Yllättävää oli kuitenkin se hyvä taso, mihin se ylsi. Sivulla kerrotaan, että se käyttää Google Translatoria moottorinaan, olin kokeillut sitä ja todennut, että yksittäisissä sanoissa OK, mutta lausetasolla jo kauheata jälkeä. Mutta mitä on tapahtunut, nyt jälki on suhteellisen hyvää, ihan riittävän hyvää, voisi sanoa, jos pysyttelee selkokielessä? Jos ruutuun liimaa pidemmän pätkän valmista tekstiä, tulos on edelleen epätyydyttävä, mutta onko kyse jostakin psykologisesta tekijästä, kun käännösteksti valmistuu siinä samanaikaisesti silmien edessä, tulos on yllättävän hyvä. Tuleeko sitä vaistomaisesti kirjoittaneeksi selkokieltä?

Joka tapauksessa palvelua käyttäessä tulee tarkkailleeksi kielen selkeyttä ja vertailtua ja puhuttua kielestä, mikä on parasta kielenopiskelua. Virheet ovat monesti hedelmällisiä, tulee miettineeksi esim. homonyymejä ja synonyymeja ja yleensäkin semantiikkaa.

Tällä välineellä on täysin mahdollista kommunikoida kahden tai useamman kielen välillä, jos pitää varansa. Jos laittaa toiseksi sellaisen kielen, jota itse osaa, vaikkapa lingua francan, huonon englannin, voi tarkistaa, ettei tule kirjoittaneeksi ihan hulluja.

Siis hetkestä nolla alkaen, voit alkaa kommunikoida monen kielen välillä. Ei tarvitse välttämättä aikaa vieviä kieliopintoja ollenkaan. Jos haluat oppia niitä vapaaehtoisesti ja luontojaan, mikäs sen mukavampaa. Oppimustuloksetkin ovat paljon parempia kuin pakkopullassa. Kokeile vaikka.

Nice Translatorissa voit tyhjentää ruudun, johon kirjoitat nopeimmin painamalla Esc. Laita tuntemiasi kieliä ja tulos on maaginen. Kun kirjoitat suomea, saat aikaan esimerkiksi ihan ymmärrettävää ruotsia ja englantia samanaikaisesti, olen huomannut. Mutta samaan aikaan voit olla aika varma, että tuotat myös ihan ymmärrettävää kieltä, jota et ollenkaan osaa. Tulos on joskus pidgin -kieltä, aika kökköä, mutta ihan ymmärrettävää, siis kuten yhteinen "huono englantimme".

Kokeilin myös äitiä eli Googlen kääntäjää, ja sekin tuotti aika hyvää tulosta, Nice Translatorin ja sen tuotokset eivät olleet ihan identtiset aina, mutta lähellä. Google translatorissa on mahdollisuus antaa parempi käännös sinne jonnekin sisään, en sitä ole usein tehnyt itse, mutta ehkä toiset ovat, sillä tulos on paljon parempaa kuin olin uskonut; ehkä se on oppiva systeemi.

Mikä on myös hienoa, Nice Translatorissa toimii Googlen työkalupalkin ABC-tarkistin. Sinänsä koko systeemi toimii kielentarkistimena, oikeata käännöstä ei tipu, jos et ole kirjoittanut lähtökieltä oikein. Myös Sanakäännös sanakirja toimii tuotoksessa (jos se on englantia).

Tässä on esimerkki siitä kuinka NT on kääntämässä yhtä aikaa kolmelle kielelle. Toimintoja voi säätää helpolla.

En edes osaa sanoa, ovatko vieraskieliset virkkeet ihan oikein, "mennä kahville", mutta ne ovat riittävän oikein mielestäni. En tiedä onko gå på kaffe ruotsia, englanniksi sanoisin ehkä for a coffee...Kannattaa kokeilla, mihin palvelu pystyy. Ja mihin se pystynekään muutaman vuoden kuluttua? Jos olisi kirjoittanut "juomaan kuppi kahvia", varmasti olisi tullut oikein.

Ja koska kieliä on vaihtoehdoissa jo niin monta, kiinakin on mukana, ei vaivalloista opiskelua enää edes välttämättä tarvita. Aikaa jää muuhun paljon mukavampaan! Jos kieliä haluaa ja pystyy opettelemaan, mikään ei toki estä, ja kun se on harrastus, se on positiivista ja tuottaa hyviä tuloksia.

Seuraava vaihe on ehkä reaaliaikainen taulu tai chatti, jossa eri kieltä puhuvat voivat kommunikoida. Ehkä sellainen mahdollisuus on jo, mutta ei tule mieleen, ajattelen ohjelmia, joissa voi perustaa työryhmiä nettiin, mutta en ole sellaisia käyttänyt.

Tämä palvelu tekee paljon parempaa jälkeä kuin esimerkiksi tyypillinen venäläisnainen, joka on asunut Suomessa 10 vuotta, ollut suomalaisen kanssa naimisissa ja käynyt monilla kielikursseilla. Eikö kannattaisi reformoida nämä kurssit ja laittaa ihmiset tekemään jotain järkevää!

P.S. Kyllä muuten Google translatorissakin on simultaani kääntäminen, miten pitkään se on ollut. Mielestäni sekin kääntää nykyään paljon paremmin kuin ennen, vai kuvittelenko. Sama moottori kuin Nice Translatorissa ja monissa muissakin konekääntäjissä. NT:ssa on toistaiseksi valttina tuo automaattinen kielentunnistus ja monelle kielelle kääntäminen samanaikaisesti. Teksti on myös mukavan kokoista, jos ajattelee lasertykkiä, jolla voi näyttää ryhmälle. Toki näkymää voi aina suurentaa/pienentää esim. CTRL + hiiren keskipyörästä pyörittämällä.

Käännöskoneita on periaatteessa kahdenlaisia, sanoo parin vuoden takainen artikkeli: symbolisia ja tilastollisia. Googlen kääntäjä perustuu tilastollisuuteen. Nyt varmaankin Googlen mahtavat tietokoneet alkavat hallita tätäkin aluetta, ja tulos on ihan säällinen. Tyyppejä voi verrata: Sunda on kaupallinen ja symbolinen, mutta kokeilla voi rajoitetusti. Minun havaintoni oli, että joskus Google ylti parempaankin. Artikkelissa sanottiin, että jossakin vaiheessa systeemit yhdistyvät; ehkä se aika on jo tullut. Google ei vielä pysty esim. suomesta vieraaseen kieleen kääntäessä ottamaan huomioon esim. feminiinistä ja maskuliinista y. III persoonaa, mutta on vain ajan kysymys, kun se siihen pystyy tilastolliselta pohjaltakin, kun se vain kerää tarpeeksi todistusaineistoa voimallisiin koneisiinsa.

Käytännössä siis kommunikaatio helpottuu, tietenkin käytettävissä olevien kielten puitteissa, jos ajattelee vaikkapa tilannetta, että ryhmässä on erikielisiä. Opettaja (tai vastaava) voi pitää NT:n yhdessä välilehdessä auki, jolloin sinne on helppo mennä. Hän pystyy yksinkertaisesti kirjoittamaan ummiko(i)lle viestin. Tietysti olisi mukavaa, että kommunikointi olisi molemminpuolista ja vieraskielinen voisi myös sanoa (kirjoittaa) jotain omalla kielellään. Venäläisten merkkien kirjoittaminen on tietenkin isompi proseduuri, mutta sekin onnistuu sellaiselle, joka sitä tarvitsee. Mistä löytyisi sellainen ohjelma, että voisi lukea toistensa näytöltä? Ehkä siinä voisi olla jokin ns. whiteboard tai writeboard.

Tutkin Writeboardia ja se onkin suhteellisen hyvä. Sinne voivat osapuolet mennä neutraalille alueelle ja keskustella siellä. Tekstin voi liittää hiirellä liimaamalla. Jäävät välivaiheet pois ja kirjoittaja voi itse arvioida oman tekstinsä oikeellisuutta ennen kuin laittaa sen toiselle näkyviin. Writeboardin luominen on helppoa, ei varsinaista sisäänkirjoittautumista vaan jokainen writeboard luodaan erikseen nimeämällä se. Salasana ja sähköpostiosoite jätetään. Talletettuun writeboardiin voi sitten palata. Siinä on aika hyvä oppimisareena.

Olen ymmärtänyt, että esim. XP:ssä on toiminto, jonka avulla voi mennä toistensa tietokoneille. Ei sitä tosin voi käyttää ventovieraiden kanssa, kaipa siinä on tietoturvakysymykset mukana. Jos pääsisi lukemaan suoraan toistensa Nice Translator -tuotoksia, silloin ei tarvitsisi olla samassa huonetilassa vaan missä tahansa. On olemassa toki chatteja ja whiteboard -ohjelmia, mutta on monimutkaista jos teksti pitää kirjoittaa siihen erikseen, ehkä tosin sen voi siirtää hiirellä.

Tässä on uudempi juttu, jossa selvittelen ylläolevaa ongelmaa. Löysin palvelun, nimeltä YuuGuu, jolla voi jakaa tietokoneensa ruudun toisten kanssa ilmaiseksi. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia etäopetuksellekin.

Täällä on käännöskoneista listaa aiemmassa artikkelissa.

Rajalla

Olen tyytyväinen, kun sattuma on tuonut minut tähän rajakaupunkiin. Kuljen joka päivä kahdessa maassa, puhelimeni täyttyy tekstiviesteistä, joissa siitä ilmoitetaan. En oikein osaa niitä edes poistaa. Mukava olla kahden kulttuurin rajalla, tosin Ruotsin puolellakin useimmat vastaantulijat puhuvat suomea. Näköalat ovat ylväät vapaana virtaavan joen molemmin puolin. Odotan pakkasia ja lunta, että pääsen hiihtoretkille.

Olin Haaparannalla kuuntelemassa Luulajasta tulleen nuoren historiantutkijan esitystä, joka liittyi merkkivuoteen. Valitettavasti muistin aloitusajan väärin ja menetin vartin esitelmästä, joka oli kuuntelemisen arvoinen. Kukaan ei kysynyt, harmi kyllä mitään, enkä minäkään ruvennut soraääneksi. Oli hehkutettu maiden yhteistä historiaa aivan oikein sinänsä.

On myös merkillepantavaa, että kaksi Ruotsin "kansallisrunoilijaa" Topelius ja Runeberg ovat vieraasta maasta. Olen aina ollut samaa mieltä, että vaikka kielet ovat erilaisia, ne ovat semanttisesti samanlaisia. Ajatusmaailmamme ovat lähempänä kuin suomenkieliset yleensä tiedostavat, ei se ole myöskään selvää "tavalliselle" ruotsalaiselle. Luennoitsijalla oli monia miellyttäviä esimerkkejä yhteisyydestä. Hän kertoi Ruotsin ja Suomen yhteiskuntien kehittymisestä varsinkin 1800-luvulla.

En halunnut muistuttaa menneistä. Siitä kuinka Ruotsin tornionlaaksolaisia on sorrettu, kuinka me ruotsinsuomalaiset emme saaneet kehittyä aidoksi vähemmistöksi ennen kuin oli liian myöhäistä. Nyt kun se lukee laissa, sillä ei ole merkitystä; tiedotusvälineissä on moitittu Ruotsin toimia riittämättömiksi vähemmistön oikeuksien toteuttamisessa. Mielestäni se on kuitenkin liian myöhäistä, juna meni jo.

En myöskään ole vakuuttunut siitä, onko esim. ns. pakkoruotsi kuitenkaan ainut tapa pitää yllä ruotsalaista perintöämme. Se on säilyttämisen arvoinen, mutta ehkä kannattaisi nojautua kuitenkin vapaaehtoisuuteen. Varmaankin meilläkin tavallisen suomenkielisen kansan keskuudessa yhteys ruotsalaisuuteen on menetetty, ehkä ei historiaakaan tunneta tai ainakaan olla siitä kiinnostuneita.

Ruotsissakin satsataan "huonon englannin" opettamiseen aivan kuten meilläkin. Olkoon se yhteinen kielemme, lingua franca, silloin ainakin olemme samalla lähtöviivalla. Jos yhteisenä kielenä on ruotsi, ruotsalaiset pääsevät tapansa mukaan etuilemaan. Oikeastaan me emme ole niin kovin kiinnostuneita toisistamme. Ruotsissa on sitäpaitsi suuri maahanmuuttajaväestö, jonka luulisi olevan vielä kiinnostumattomampaa naapurimaasta, ja meilläkin maahanmuuttajaväestö kasvaa. Pian venäläisiä on yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, miten sitten suu pannaan, jos he alkavat vaatia samanlaisia (etu)oikeuksia kuin he? Mielestäni meidän on tässäkin otettava Ruotsin linja ja yritettävä suomalaistaa maahanmuuttajat yhtä kovalla kädellä kuin ruotsalaiset ovat ruotsalaistaneet omat invandrarensa.

Ei se tule ehkä kovin hevillä onnistumaan, mutta suomenruotsalaisten erityisasemakin on valinkauhassa ja aivan oikeutetusti. Ruotsinkielisillä on paljon valtaa ja tulee viemään vuosikymmeniä ennen kuin heidän valtansa vähenee samalle tasolle kuin heidän prosenttiosuutensa. Aivan hyvin voidaan esimerkiksi Teema -kanava ja ruotsinkielinen yhdistää, jos se nyt paljoa merkitsee. Ruotsinkieliset kyllä tulevat taistelemaan viimeiseen mieheen asiasta.

Onneksi minun ei tarvitse ratkaista maailman ongelmia vaan saan nauttia kahden kulttuurin todellisesta rikkaudesta ihan hyvällä omallatunnolla.

Ruotsin sortovallasta Tornionlaaksossa on ollut hyviäkin seurauksia. Olen nauttinut suunnattomasti tästä ns. meän kielestä. Se on paljolti samaa, mitä puhuttiin myös ns. historiallisessa Kemin Lapissa lapsuudessani, tietenkään ruotsin osuus ei ollut yhtä vahva. En oikeastaan tiedä, olenko sitä kovin paljon edes puhunut, mutta tutulta se kuulostaa. Luin esimerkiksi Bengt Pohjasen käännöstä Markuksen evankeliumista ja sain nauraa hyväksyvästi sen voimallisille kielelle, oikeastaan nyt vasta ensi kertaa ymmärsin, mitä siinä sanottiin, pieni esimerkki:

"Farisealaiset tulit sinne ja aloit kinnaahmaan sen kansa; net vaait siltä merkkiä taihvasta ja kiusasit sitä. Jeesus huokasi syvästi ja sano: Miksis tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Sen mie kyllä sanon teile: tälle polvele ei anneta mithään merkkiä. "

Löysin tänään netistä ilahduttavan esimerkin siitä, että kieliongelma on oikeastaan ratkaistu. Ei edes välttämättä tarvitse opetella toisen maan kieltä; tulee toimeen ilmankin. Kerron siitä huomisen postauksessa.

Muuten kun katsoo tuota kuvaa, tulee mieleen kuinka väärin esim. Lapin Kullan valmistamisen lopettaminen Torniossa on. On vientipohjaa, koska ympäristössä on väestöä ihan riittämiin.

Vielä tuohon luennon herättämiin ajatuksiin: Topelius ja Runeberg ovat Ruotsin kansallisrunoilijoita, koska he muistelevat ruotsalaisaikaa. Luennoitsija puhui yhteisyrityksistä ja niiden kitkattomuudesta verrattuna norjalaisten kanssa suunniteltuihin. Mutta ovatko esim. Telia-Sonera tai Nordea ihan täysin onnistuneita, eivätkö nekin toimi hieman liikaa ruotsalaisten ehdoilla?

Ja vasta 1800-luku päästi suomenkielen siitä kuristusotteesta, mitä ruotsalainen ylivalta oli pitänyt. Ilman vapautumista, puhuisimme ruotsia ja suomi olisi ehkä johonkin kelttiin, iiriin tai kymriin verrattavissa oleva kieli.

Elämän kulku

Amerikkalainen ikoni. Farmari olikin pankinjohtaja ja tämän vaimo taiteilijan sisarentytär :



Remontti on melkein valmis, ovi on jo paikallaan:



Antakaa lasten tulla minun tyköni.

Joskus tuntuisi, että olisi ollut kivaa pysyä lapsena. Tämä tyttö on 16 vuotias:

Elämänkulku, eiköhän tuota eläkeaikaa voisi pidentää, ei sovi Suomen oloihin:




Tällaiseksi Luonto oli tarkoittanut Michael Jacksonin keski-ikäisenä:






Ei ollut hauskaa ennenkään:




Sähkömiehen helvetti:



Nämä joulupukit ovat rikollisia:





Kohtele anoppeja kunnioittavasti:



Puutarhanhoito kannattaa aina:





Kilejä suojeleva koira:



Mistä Dalai Lama on saanut nimensä. Tässä selitys:



Leninin Suuri Puhdistus:



Miksi tarvitsee ihmisiä istumaan mallina, kun naulat ovat ihan yhtä ilmeikkäitä:





Druidit ja me muutkaan emme elä pelkästään hengestä:

Yhteistä se on uskovaisten tavara

Huomasin, että edellisessä postauksessa oli paljon samoja juttuja kuin Presurfer -nimimerkkisen Gerardin blogissa. Hän pitää myös minulle tuttua The Generator Blogia, joka on myös pohjaton hauskanpidon aitta. Varmaankin nämä aiheet kiertävät sivuilta sivuille, on vaikea tietää, missä on alkuperäinen lähde. Tämä kertoo netin sosiaalisuudesta. Heikoilla oltaisiin, jos pidettäisiin tiukasti kiinni copyrighteista kun päinvastoin on tarkoitus kertoa hauskoista jutuista. Kuka siinä sitten ansaitsee ja mitä, en tiedä. Ehkä aika vähän kaikki.

Hienointa netissä on sen ilmaisuus; ihmiset jakavat aivan uskomattoman hienoja asioita ihan vain ilosta. Muutama vuosi sitten oli paljon shareware-toimintaa, joka jo on myönnytys verrattuna esim. alkuperäiseen tiukkaan ansaitsemisperiaatteeseen, jota Microsoft esim. ajoi. Nyt sekin joutuu vähitellen liennyttämään, koska sen hienot ohjelmat eivät tuota - markkinoilla on yhtä hyviä, jos ei parempiakin tuotteita.

Sitä minä en tiedä, miten jatkossa. Joskus voi tulla pää vetävän käteen, kun ilmaispalvelut eivät kannata tekijöilleen. Nettilehdet yrittävät lisätä maksullisuutta. Ihan viime aikoina niihin ja muihinkin nettisivuihin on yleisesti tullut isoja mainoksia, jotka peittävät aluksi. Ne voi tosin klikata pois, mutta kuinka kauan kestää ennen kuin ne on pakko katsoa.

TVkaistassa on se hyvä puoli, että mainokset voi ohittaa, aika harvoin kylläkään katson mainoskanavia, julkisen tv:n anti useinkin riittää ja sitä on liikaakin. Amerikkalaisissa esim. ABC:n videoissa on pakko katsoa mainososuus.

Viime postauksessa oli pari hurmaavaa videota lapsista, tuo pläplättävä tyttö oli yliveto, osanotto isälle ja tulevalle aviomiehelle. Tytöltä ja tulevalta naiselta tuskin tulee saamaan suunvuoroa. Tässä on video kahdesta pikkupojasta, jota jossakin mainostettiin netin katsotuimmaksi. Luvut eivät sitä ehkä kuitenkaan kerro. Siinä kaksi veljestä on Areenalla. Vanhempi pistää sormensa nuoremman suuhun ja tämä puree. Arkielämän dramatiikkaa. Hymyt ja repliikit ovat aitoja.




Tässä on mielestäni muutamia helmiä, jotka ehkä puolustavat olemassaoloaan sillä, että ne ovat jotenkin toiminnallisia, niissä tehdään jotakin ja parhaassa tapauksessa näytetään jotakin jollekin, ehkä opetetaan, miten sinne mennään ja mitä tehdään. Viime viikolla joku luennoitsija mainitsi vanhan totuuden, että vasta sitten olet oppinut jonkin asian, kun olet opettanut sen toiselle.

Tässä on käytännön linkki nauramisesta, kokeile. Pakkonauramista ja kammottavaa ehkä. Ihmisten ja oma kokemukseni esim. naurujoogasta on, että aluksi sitä on vastahakoinen ja epäileväinen, mutta väkisinkin tempautuu mukaan. Sydämensä pohjasta nauraminen on terveellistä ja rentouttavaa.

Mitä nauraminen on. Aasialaiset ja afrikkalaiset varsinkin osaavat nauraa epäonnistumisille, tosin kasvojensa menetys yhdistetään myös samoihin naurajiin. Tässä on nettisivu, Worst thing, löytyykö sieltä nauramisen aihetta, vai juuttuuko nauru ja tulee itku.

Tässä on myös tragikomiikkaa. Näen siinä itseni ja yritykseni korjata asioita, usein jeesus-teipillä, eli sähkömiehen teipillä, There I Fixed It. Olisi ihan mahdollista jollekin perustaa suomalainenkin vastaava sivu, nämä ideathan ovat kansainvälisiä ja monet muutkin ovat lainattuja konsepteja.

Rumien muotoilujen palkinto. Katso myös Nominees 2009. Jotain hellyttävää näissä kuitenkin on.

Täällä on hulluja lemmikkieläinten pitäjiä ja kyytittäjiä ja heidän yhtä pöhköjä lemmikkejään.

Täällä on hassuja historiallisia keksintöjä Life -lehdistä poimittuna.

Kovisten maailmasta, keksintöjä vankiloista

Kauhistuttavia koteja, mutta minusta kadehdittavan hienoja

Tämä on ehkä tarpeettomin sivu, mihin olen törmännyt: Save The Words, adoptoi englannin sana, jota et taatusti ole koskaan kuullutkaan. Tässä on suorastaan inhottava sivu, tarpeellisuudesta ei voi edes puhua.

Englannin 25 eniten väärin kirjoitettua sanaa, testi. Sain 74 % oikein, pistä paremmaksi!

Intiassa lanseerataan lehmän pissalle perustuva soft drink. Olihan siellä pääministerikin joka joi lasillisen sitä itseään joka päivä.

Taannuta itsesi, kuvapalvelu. Konseptipyöriä.

Ei kannata muuttaa ainakaan näihin maihin.

Venäjää värikuvissa 100 v. sitten.

Näitä Marketta Horn ei nähnyt, koteja Australian takamailla

Vanhoja latoja USA:ssa Hylättyjä tulisijoja historioineen. Ainakin muutamia vuosikymmeniä sitten Lapissa näki sodan polttamien talojen tulisijoja, jotka herättivät ajatuksia samalla tapaa.

Jos ihmisten kanssa keskustelee sähkökirjoista, he alkavat puhua siitä aistillisesta ilosta, joka liittyy kirjojen lukemiseen, selailuun, ääneen, tunnelmaan ja jopa hajuun. No amerikkalaiset ratkaisevat ongelmia ja tähän viimeiseen on saatavilla tuote, sprei - uusien kirjojen hajua. Miksei vanhojenkin ole saatavilla, tuskin tosin tilaisin edes sitäkään.

Tässä on vanha klassikko. Älä klikkaa tätä linkkiä! Pidä kuvaruutusi muuten puhtaana!

Sadepisaroiden musiikkia. Ei aiheuta muuten pysyvää vauriota, vaikka hiiriosoitin tulee levottomaksi.

Tunnustus

Tätä blogia pitävä vanha mieshenkilö on keksinyt koko idean pitää suomeen keskittyvää blogia vain leikkiäkseen. Ainakin niin voi päätellä monista linkeistä. On tosi mukavaa löytää hengenheimolaisia kuten nyt, kun tutkin yhtä linkkilähdettäni, jonka esitin pari postausta sitten:
The J-Walk Blog. Bloginpitäjä postaa kaikesta eriskummallisesta mutta kiinnostavasta kuten toistuvasti banjonsoitosta, pekonista ja kaikesta siltä väliltä. Harmi, että elämä on niin lyhyt, että ei ehdi oikein kaikkeen tutustumaan. Tässä on muutamia poimintoja:



Pikkutyttö, tyttöhän se on puheesta päätellen, on jo persoonallisuus. Hän haluaa sanoa sanansa ja häntä on kiukuttanut, kun ei ole voinut osallistua keskusteluihin. Äänensävyt ovat oikeita, seassa toistuu mielestäni "mamma". Hän vähän ihmettelee, kun isä nauraa vakavalle asialle.

Tässä on yksi bloggaajan suosittelemista peleistä, vangitse kissa. Ei se niin vaikea ole, onnistuin itse jo kolmannella kerralla, mutta hauska peli.

Bloggaaja on selvästi uskontokriittinen päätellen useista postauksista. Tässä on kuitenkin kristityn rukousautomaatti.

Ukko Nooaan blogi

Valtava joukko animoituja kuvia, taustakuvia, tekstuureja, puhelinluettelosta veistettyjä kasvoja

Tämä poika on vain kuusi vuotta, mutta maalaa kuin taiteilija

Vanhoja Lännen mainoksia

Kuva ei tunne rajoja -kuvia

"Tyhmiä" sarjakuvia

Linnut istuvat nuottiviivastolla ja säveltävät

Stereogrammi -Tetris, toimii, voin itse vakuuttaa

Hieman lepoa hektisessä Internetissä

Valokuvataustoja

Kuinka monta ihmistä on juuri nyt avaruudessa (?)

Jos sinulla on jossakin laatikonpohjalla 3 D prillit..., tässä kuvia

Tässä sinulle muutama kello, yhä uusia palloja

Luo kaunista musiikkia

Virtual soundboard

Toivottavasti emme tarvitse tätä ikinä, rekonstruoi liikenneonnettomuus

Joulu lähestyy ja Hänellä on jo kaikkea

Wikipedia selkokielellä, englanniksi

Imago on tärkeintä

Kindle for PC, ilmaisia Kindle -kirjoja

Kevyemmät rakenteet mamu-kursseille

Valtion tilaamat maahanmuuttajien kielikurssit ovat aika raskaita. Pitää järjestää tarjouskilpailut ja kilpailijoilla menee rahaa tarjousten tekemiseen ja tilaajalla tietenkin myös hallintokuluihin.

Kurssit maksavat aika paljon, taas menee suuri osa, ehkä puolet järjestäjän hallintokuluihin ja voittoon. Jäljellä olevasta taas valtaosa opettajien palkkoihin ja yhteiskunta maksaa myös opiskelijoille kotoutumisrahaa tai opintorahaa ja ylläpitokuluja.

Tarkkoja lukuja ei ole esittää. Sitten taas kuluu rahaa ja energiaa seurantaan. Tilaaja ei ole asiantuntija, mutta yrittää kuitenkin jotenkin seurata, vaikka menetelmät olisivatkin kömpelöitä. Aikaa opiskelulta menee.

Itse kurssit eivät ole välttämättä ollenkaan tehokkaita, yhteiskunnassa on ainakin esitetty kritiikkiä siitä, että tulokset ovat huonoja. Monet maahanmuuttajat eivät opi kieltä, koska eivät pääse töihin eivätkä saa kosketusta suomenkielisiin; kurssitoverit ovat maahanmuuttajia. Koulututustie on pitkä, jos pitää hankkia ammatti. Työhön pääsy ei ainakaan vielä ole ollenkaan kirkossa kuulutettu.

Olisiko kevyempää tietä? Oletan, että osa maahanmuuttajista on lahjakastakin porukkaa. Yritteliäimmät ja lahjakkaimmat, eivät välttämättä pakopaikkaa eniten tarvitsevat, pääsevät muuttamaan. Monesti he ovat nuoria miehiä. Kurssimaailmassa kaikki vedetään saman kamman läpi. Oletan ja olen havainnut, että olisi tyytymättömyyttä myös maahanmuuttajien keskuudessa, jota tosin on vaikea saada esille, koska he eivät välttämättä paremmasta tiedä.

Entäpä tietokoneiden ja netin käyttö apuna? Jos osa voisi käydä kevyemmän tien? Tietokone ja nettiyhteys ei oikeastaan maksa paljoakaan verrattuna kalliisiin kursseihin. Voisi olla jokin systeemi, jossa aktiivit oppijat opiskelisivat omin päin, ehkä ns. kontaktiopetuksessa. Kansalaisopistot ja yhdistykset voisivat sitä myös hoitaa, siis sitä hallintopuolta. Kokoontumisia voisi olla ehkä kerran viikossa.

Kyseessä olisi rationalisointi, mutta ehkä miellyttävämmin, kustannustehokkaammin ja nopeammin. Tietokoneiden avulla voitaisiin hoitaa etäopetuksena, verkottuminen poistaisi maantieteellisiä esteitä. Oppitori on kartoittanut mielestäni materiaalitilannetta: Materiaalia on yllin kyllin, toiminnallisia tehtäviä myös. Vapaa opiskelu esim. videota ja tv:tä apuna käyttäen voisi sopia yllättävän monelle.

Tehtävät voisi tallettaa mielestäni blogipohjalle, koska se on monipuolisin, niihin voi sijoittaa monenlaista sisältöä. Muitakin ilmaisia nettisivupohjia on vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi Google Sites on ihan hyvä. Työkalua kehitetään kaiken aikaa.

Osa opiskelija-aineistosta tarvitsisi varmastikin enemmän opettajajohtoisuutta. Mielestäni tarvittaisiin kokeilutoimintaa. Etäopetusta tutkitaan Suomessakin aika paljon, tietoa luulisi löytyvän.

Olen propagoinut paljonkin tietokone- ja nettiavusteisuutta. Esimerkiksi täällä on juttu kommunikoinnista Nice Transalator- ja YuuGuu -palvelun avulla.

Suomea englannin kautta

Tämä on sinulle, joka osaat englantia kohtalaisesti, mutta ei täydellisesti.

Olen mainostanut Googlen työkalupalkin Sanakäännös -toimintoa. Sehän antaa suomenkieliset (toki halutessa muunkin kieliset) käännökset sanoille, joita osoitetaan hiirellä, ei tarvitse klikata edes. Tosin Sanakäännös pitää olla kruksattuna päällä; sen saa Sanakäännös -ikonin alta.

Olen koonnut itseäni varten muutaman englanninkielisen median osoitteen tänne. Koska luen yleisinhimillisesti kiinnostavia asioita mieluummin kuin pakkopullaa, keräsin myös listan kuudesta englanninkielisestä blogista, jotka minusta ovat highly recommendable, erittäin suositeltavia.

Oppii siinä suomeakin, kun antaa sanakäännöksen kääntää suomeksi. Se on tosin pidemmälle edistyneiden menetelmä. Näissä on usein kyse erikoisuuksista, hieman weird siis.

http://j-walkblog.com/

http://tywkiwdbi.blogspot.com/

http://www.aprairiehaven.com/

http://arbroath.blogspot.com/

http://www.neatorama.com/

http://presurfer.blogspot.com/

Tämä on sitten se superlista eli Technorati

Jokaisella näistä bloggaajista on sitten vuorostaan tuhottomasti omia suosikkeja. Yksi esimerkki: Amerikoissa on esimerkiksi tällainen sivusto: It made My Day - Pelasti Päiväni. En muista, että vastaavaa on suomeksi, voi olla jotakin Positiivareilla.

Harjoittele ta-vut-ta-mis-ta

Jos olet ulkomaalainen ja vasta-alkaja kielessä, et luultavasti osaa tavuttaa suomea. Tässä, kuten monissa Oppitorin artikkeleissa on se dilemma, että ne kohdistuvat suomea vasta opiskeleviin, joilla ei välttämättä ole vielä taitoa ymmärtää artikkelin tekstiä. Se tarkoittaa sitä, että opiskelija tarvitsee jonkun välittäjän, opettajan tai muun suomea osaavan. Ja senhän tietää, kuinka aktiiviopettajat ovat työllistettyjä omassa työssään. Mutta kuitenkin toivoisin, että nämä jutut tavoittaisivat monia, sillä niillä on annettavaa. Kielen oppiminen on toiminnallista ja tietokoneen ja netin kanssa on puuhaileminen on se toiseksi paras keino. Mikä on ensimmäiseksi sitten? Tietenkin henkilökohtainen kosketus, henkilökohtainen opettaja, sängyssä tai sängyn ulkopuolella...

Minulle tulee aina kävellessä ideoita, tässä on linkki uuteen, jonka aion kirjoittaa ylös.

Tavut ovat suomenkielen rytminen yksikkö, ikään kuin taustalla toimiva "käyttöjärjestelmä", jota suomea osaava ei itse aina edes tiedosta. Tavutaju toimii kuitenkin aina kirjoittaessa, siksi meillä syntyperäisillä ei yleensä ole vaikeuksia vaikeata kieltämme kirjoittaessa.

Siinä auttaa myös suuri äänteenmukaisuus, eli suomea kirjoitetaan kuten sanotaan (pienin poikkeuksin tosin). Muissa kielissä painotus voi sekoittaa, lyhyenä kirjoitettu vokaali esimerkiksi lausutaan pitkänä. Kyllä suomessakin on painotus, mutta se ei mielestäni ole merkittävä oikeinkirjoituksessa. Jos ajatellaan suomen sanapainoa, pääsääntö on, että pääpaino on ensitavulla.

Olen kyllä sitä mieltä, että jokaisen suomea oppivan pitäisi osata tavuttaa. Tavuttaminen opitaan yleensä koulun ala-asteella, ekaluokalla tai esikoulussa jo, usein myös kotona. Voi oppia lukemaan ilman tavuihin keskittymistä, mutta silloinkin tavutaju pelaa taustalla. Joskus toki tulee ongelmia. Monet ovat kertomukset varsinkin entisajoilta, kun lapsi oli oppinut lukemaan kotona ja koulussa ymmärtämätön opettaja laittoi tavaamaan. Moni katkeroitui ja laski, että elämän alamäki alkoi siitä. Huomaat kyllä itse, onko tavuttaminen sinulle vaikeaa. Jos on, tarvitset harjoitusta.

Ja se tavaaminen oli kummallista. Me varttuneet olemme tavanneet jotenkin näin: Sanana on KISSA. Tavattiin koo, ii, äs -KIS, äs, aa -SA... KIS-SA.

Nykyään tavataan kai enimmäkseen liu´uttamalla:

>>>** >>
K I S - S A

Vuosikausia opettajat pitäytyivät ylempään tyyliin, onhan siinä nuo tutut kirjainten nimet. Samalla kuitenkin ne sotkivat ja sekoittivat ja aiheuttivat jopa luki -vaikeuksia.

Tässä on kehittämäni tavuhissi, jolla voit harjoitella suomen tavuja, mutta tarvitset vierellesi suomea osaavan. Sillä voi muodostaa valtaosan suomen tavuista, mutta koska harvoin merkitys muodostuu yhdestä tavusta, kannattaa keksiä sanoja, joissa noita tavuja on. Samalla voitte opetella uusia sanoja.

Jos olet ulkomaalainen etkä osaa tavuttaa, netistä löytyy apua. Täällä on tavutussääntöjä. Olen itse listannut lukuisia valmiita harjoituksia mm. Noviisilinkeissä.

Netissä on kolmekin ns. itsenäistä tavuttajaa: Ta-vut-ta-ja ja Voikko ja Open Officen Tavutus, myös Finnspellin Tavuttaja Nekin tosin erehtyvät joskus, mutta yleensä niihin voi luottaa. Wordissa on oma tavuttajansa, jota voi käyttää manuaalisesti ja tavuttaa jokaisen sanan erikseen, yleensähän tavutusta käytetään rivin lopussa, viimeisen sanan jakamisessa eri riveille, kun haluaa siistin oikean reunan.

Sanoja voi kirjoittaa noihin tavuttajien ruutuihin itsekin, mutta voi ottaa minkä tahansa suomenkielisen nettisivun ja avata sen ja tavuttajan vierekkäisiin välilehtiin. Kaksi tai kolme kärpästä voit lyödä yhdellä iskulla, jos haet sanat vaikka jostakin frekvenssisanastosta, fraasisanastosta, sanalistasta, kuvakirjasta tai sanakirjasta ja opit samalla uusia sanoja.

Ihan kelvollinen sanakirja on Google Kääntäjä/sanakirja, joka kääntää huonosti kokonaisia sivuja, mutta aika hyvin yksittäisiä sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Se on myös Googlen työkalupalkissa.

Voit samalla oppia uusia sanoja, kun tavutat. Huomaa, että voit myös tarkistaa oikeinkirjoituksen Tavuttajan ruudussa Googlen työkalupalkin ABC -tarkistimella.

Tavuta (laita tavuviiva, - ) ensin mielessäsi, paperilla tai kirjoita tavuttajan ruutuun. Voit myös taputtaa sanat, hieman liioitella, koska kyse on puheen rytmistä. Yksi taputus tavua kohti. Huomaat vähitellen kyllä meneekö taputus hyvin. Sitten tarkista Tavuta -tarkistimella painamalla Tavuta- nappulaa alareunassa. Ohjelma tavuttaa vaikka olisit tehnyt aiemmin tavuviivat oikein tai väärin tai osittain. Nyt voit taas taputtaa tavut, jos huomaat, että sinulla on vaikeuksia.

Tavutetun sanan oikeinkirjoituksen voi myös tarkistaa Googlen työkalupalkin ABC -tarkistimella, kunhan ei hätäile. Kun klikkaat ABC -ikonia kaikki ruudussa olevat tarkistimen mielestä kyseenalaiset sanat muuttuvat punaisiksi ja tulevat alleviivatuiksi. Jos tarkistin ei löydä virhettä, ei tule ehdotusta, muuten tulee. Klikkaamalla oikeaa ehdotusta, se vaihtuu ruutuun virheellisen sanan paikalle. Klikkaamalla ulkopuolelle tulee valinta, Lopeta oikeinkirjoitus. (Helpon toiminnon selittäminen on monimutkaista, kokeile itse, tämä on arvokas neuvo.)

Valmiista digitekstistä otettujen sanojen tarkistus: Harjoittele jonkun sanan tavutusta mielessäsi tai paperilla ja kaksoisklikkaa ko. sanaa ja vie se copy/paste -tekniikalla viereisen välilehden tavuttajan ruudukkoon ja klikkaa tavuta -käskyä. Et tarvitse opettajaa, vaan voit harjoitella itsenäisesti.

Jos haluat harjoitella samaan syssyyn oikeinkirjoitusta muilla tarkistimilla, voit avata jonkun tarkistimista yhteen välilehteen ja harjoitella oikeinkirjoitusta siinä.

Kaikkein paras tapa nykyään on käyttää Google Toolbarin tarkistinta, jota selitin jo yllä. Avaa esimerkiksi yhteen välilehteen jokin netissä toimiva kirjoitusohjelma, niitä on satoja. Kyseessä on terminä ns. nettilomake ja niitä on tuhansia erinäköisiä. Netissä toimiva sähköpostin ruutu, mihin kirjoitat viestin, on yksi esimerkki nettilomakkeista.

Klikkaamalla ABC -ikonia palkissa, saat ehdotuksen, jos tarkistin havaitsee jotain hämminkiä. Tarkistin ei ymmärrä lauseita, se vain vertaa sanoja johonkin listaan.

Ns. fonologista herkkyyttä voi harjoitella leikkimällä; aikuisenkin kannattaa oppia lapsen lailla. Niilo Mäki -instituutti on muuten kehittänyt EKA -pelin, joka on ilmaiseksi ladattavissa netissä. Tosin tarvitsee täyttää kyselylomake. Se keskittyy nimenomaan lukutaidon alkeisiin.

Screedbot

On tällainen pieni härveli, jolla pystyin laittamaan tuon pienen tekstin ainakin.

On tässä muitakin:

http://file2.ws/ Täällä pystyy ilman kommervenkkejä tekemään mistä tahansa tiedostosta (esim. omalta koneelta) nettisivun, joka saa osoitteen. Kilpailee helpoimman nettisivun tittelistä.

http://www.dinkypage.com/ Tässä vähän samanlainen.

Esittelin joskus aiemmin pari työkalua, joilla voi tehdä merkintöjä ikään kuin kaiken päälle kuvaruutuun. Ne ovat oikein näppäriä, mutta niillä ei voinut tehdä siistiä tekstiä. Sitä varten tarvitaan pieniä post-it -tyyppisiä lapun kirjoittamisohjelmia, joita niitäkin on useita. Koska kaikesta voi ottaa kuvankaappauksen, se kelpaa työskentelyn dokumentointiin. Sillä voi tehdä monenlaista, kun ajattelee vaikkapa ns. videotykkiä, jolla voi näyttää isollekin ryhmälle asioita. Se on ikään kuin köyhän miehen smartboard.

Löysin työkalun, ZoomIt, jossa on myös tekstinteko -mahdollisuus samassa. Ohjelmaa käytetään pikanäppäinten avulla ja se vaatisi ainakin minulta vähän totuttelua. Lapsille tämä ei ehkä sopisi ihan yhtä hyvin kuin ScreenMarker. Ohjelmaa voi nimittäin käyttää myös lasten rauhoittamiseen ja huvittamiseen=leikkiin.

http://keyboardr.com/ Hakukone

Pari mukavaa kelloa: Ihmiskello ja analogisen ja digikellon yhdistelmä, sopiva vaikkapa kellon havainnollistamiseen. Tässä on koulukäyttöön sopiva analoginen kello. Täällä on tilastotietoa maailmasta. Täällä on tietoa ajasta, Time and Date.

Tässä on isokokoinen laskukone, joka sopii esim. näytettäväksi videotykillä. Täällä muita koulukäyttöön soveltuvia sivuja mm. matematiikan.

Penzu -muistilehtiö, suoraan siitä vaan kirjoittamaan miellyttävään lehtiöön, ei tarvitse sisään kirjoittautumisia edes

Elämänkatsomustiedon oppikirja netissä suomeksi

On Islamissa paljon hyvääkin, esimerkiksi hienostunut koristelu

Tällä voi testata linkin katkeamattomuuden: http://www.anybrowser.com/linkchecker.html

http://c4lpt.co.uk/Directory/index.html On siinä aikamoinen luettelo netin työkaluista!

Debattiartikkeli

Voisiko mamu-koulutuksen rahoja käyttää paremmin?

Jos maahanmuutto jatkuu ja jopa lisääntyy, olemmeko valmiit ottamaan vastaan uussuomalaiset?

Kotoutumisen hitautta ja tehottomuutta on aiheellisesti arvosteltu. Mitkä ovat parannuskeinot? Mitä viranomaiset ovat suunnittelemassa?

Perinteinen, tuhansia vuosia käytössä ollut opettaja-oppilas, "liitu ja taulu ja turpa" suhde tulee aina pysymään hyvänä menetelmänä, mutta olisiko nykyisenä tietokoneiden ja netin aikakautena mahdollista tehdä oppimista hieman tehokkaammaksi, myös kustannuksiltaan. Maahanmuuttajakurssit ovat kalliita ja niissä tapahtuu suuria tulonsiirtoja valtiolta eli veronmaksajilta kurssienjärjestäjien taskuun.

Viranomaisten tehtävä olisi oikeastaan haukan lailla valvoa jokaista euroa, että siitä saadaan venytettyä mahdollisimman paljon hyötyä viimeiseen senttiin saakka.
Olen omasta sammakkoperspektiivistä maahanmuuttakurssin vetäjänä havainnut, että koko kurssitusidea ei poista syrjäytymistä vaan jopa sitä lisää. Kursseihin on helppo laitostua. Työssäoppiminen ei heikolla kielitaidolla anna aina sitä, mitä tarvitaan. Paljon siinäkin riippuu oppijan persoonallisuudesta ja siitä, osaako ottaa itse kontaktia.

Maahanmuuttajaopetuksen kuluissa opettajan palkka muodostaa leijonanosan. Tietysti kurssien järjestäjät vievät myös huomattavan osan. Opiskelijat ovat kotoutumisohjelmassa ja saavat lisäksi ylläpitokorvausta, 8 €/pvä. Kotoutumisraha on suuruudeltaan kai verrattavissa ns. Kelan peruspäivärahaan. Joku saattaa saada opintorahan suuruista avustusta, kun opiskelee vaikka muuten ei saisi työttömyyskorvausta suomalaisen miehen tulojen takia. Se innostuttaa menemään kurssille, vaikka ei välttämättä oppimaan.

Maahanmuuttajat viettävät systeemissä vuosikausia, ainakin koulujakäymättömät, jotka eivät ole tulleet työvoimapulan poistajina. Aika suuri osa myös takertuu systeemiin, kuten yllä mainitsin. Ilkeästi voisi sanoa, että siinä on myös kurssien järjestäjien, opettajien ja virkailijoiden leivästä kysymys.

Mutta onko se myös veronmaksajan etu? Hänen etunsa olisi, että kotoutumiseen käytettävä aika olisi mahdollisimman lyhyt ja tehokas. Ei haittaisi jos parempi koulutussysteemi olisi vielä ehkä miellyttävämpi.

Vuosikymmenien takainen mediaguru McLuhan puhui viileistä, cool, systeemeistä ja medioista, jotka eivät sisällä niin paljon raastavia tunteita, jotka veisivät turhaan energiaa. Opettaja-oppilassuhde sisältää (liian) paljon tunteita ja kuten olen oppinut myös valtasuhteita ja huonommuuden/paremmuuden tunteita.

Tähän kaikkeen on olemassa ratkaisu, ollut jo vuosia. Vastaus on tietenkin netti- ja tietokonepohjainen opetus ainakin niille, joille on siihen edellytyksiä.

Rauta maksaa jotakin, mutta verrattuna ihmisten palkkoihin, se on suolarahoja. Ihmisen tieto ja osaaminen maksaa, ei metalli eikä piilastu.

Onko sitten olemassa tietokone- ja nettipohjaisia oppimateriaaleja? Perinteisesti pitäisi olla myytäviä oppimateriaaleja – liiketoiminta vaatii aina osansa. Kaupallisia materiaaleja toki on.

Ilosanoma on, että oppimateriaalin ei tarvitse maksaa juuri mitään senkään. Tuhannet ja taas tuhannet terävät aivot ovat kaikkialla maailmassa, myös Suomessa, väsänneet runsaasti materiaaleja, jotka ovat kaikkien käytettävissä, paljon jopa suomeksi.

Yhä enemmän ja enemmän on ilmaismateriaaleja, jotka ovat pienellä opastuksella sovellettavissa monenlaiseen oppimiseen.

Yksi kaikkein parhaimpia on alati uusiutuva ja ajankohtainen liikkuva kuva, jota on suhteellisen kohtuullisesta hinnasta saatavilla, suurelta osin jopa ilmaiseksi. En voi tässä mainostaa kaupallisia toimijoita, jotka kohtuuhinnasta välittävät tv-ohjelmia ja videoita, jotka soveltuvat erinomaisesti kouluun ja oppimiseen. Kuvavirran voi pysäyttää ja ryhtyä hakemaan sanoille ja fraaseille merkityksiä paperisista tai netin lukemattomista sanakirjoista.

Suomen Yle jakaa myös erinomaista materiaalia ja ihan ilmaiseksi. You Tube myös.
En voi tässä ryhtyä luettelemaan kaikkia netin hienouksia, jotka siellä odottavat löytäjiään, valmiina käytettävissä. Ne tukevat ja rohkaisevat luovuutta, ovat kiinnostavia ja monikanavaisia.

Olen mielestäni itse osoittanut nettisivuillani ja opetuskokeilussamme , että ilmaista ja valmista materiaalia on runsaasti jo olemassa ja käytössä. Oppikirjoja ei edes välttämättä tarvita. Opettajaa ja ohjaajaa sen sijaan aina. Hänen roolinsa on muuttumassa opastajaksi.

Materiaalia on myös kaikentasoisille oppijoille ihan alkeista vaikka kuinka korkealle.
Tämä on haaste kaikelle Suomen opiskelijoille ja opettajille sekä viranomaisille.
　

Niilin hanhet

Iltalehdessäkin oli juttu "Pensselisedästä", joka on saanut suuren suosion mm. tämän You Tube -pätkän ansiosta. Nimimerkki TheKassitus on tehnyt oivaltavan sanoituksen. Nimimerkillä on joitakin muitakin sanoituksia sedälle ja muillekin.

Setä kutsuttiin Suomeen (Syyriasta) esiintymään mm. Salmisten tv-ohjelmaan, jota en katso. Hän on ollut iloinen menestyksestään, vaikea on tietää, onko hän selvillä, että menestys perustuu hyväntahtoiselle naureskelulle. Tyylikkäästi hän on esiintynyt hyvän tahdon lähettiläänä, ei-nyrkkiä-puivana fanaatikkona.

Haluttaisi kuulla jotakin tästä sanoittajastakin. Tuollainen sanoitus voisi olla myös luovana osuutena suomen opetuksessa. Millä välineellä kaverit sitä tekevät, onko se Movie Maker. Tässä huumori perustuu absurdiin roisiuteen. Sanoittaja ei ole vain paiskinut satunnaisia sanoja vaan joissakin on ihan osuviakin älyllisiä piirteitä. Musiikin ja sanoituksen kontrasti viehättää.

Uusia linkkejä

Löysin mukavia uusia linkkejä, joita sijoitan parhaan kykyni mukaan eri kategorioihin tähän blogiin. Osan voi mainita tässäkin:

Uusi Suomi tuo talvisodan verkkoon, talvisodan aikaisia Uusi Suomi -lehtiä luettavana.

Tässä on erinomainen palvelu englanninkielen harrastajalle, Google Fast Flip, jossa voi selata englanninkielistä mediaa isoin ruuduin, lukea juttujen alkuja ja päättää haluaako lukea koko artikkelin. Googlen sanakäännös ei toimi Fast Flipissä, mutta sitten taas alkuperäisessä artikkelissa, jos sellaisen on klikannut esille.

Realistinen nettideittaajan sanakirja kertoo kuinka toiveet ja realismi eivät useinkaan kohtaa.

Maailmanlaajuinen trendi:

iLearn Technology kertoo, etten itse ole ollut joron jäljillä, kun olen jopa perustanut blogin löytääkseni tietokoneteknologian sovellutuksia opetusalalle. Mm. amerikkalaiset löytävät tietotekniikasta apua opetuksen sisältöön, kiinnostavuuteen ja tuottavuuteenkin.

Tässä on pätevän tuntuinen ja -näköinen brittinainen, joka tekee mahtavan hienoa seurantaa opetuskäyttöön soveltuvista netti- ja tietokoneasioista. Sivu käsittelee päivän poimintoja, mutta hänellä on listoja joka lähtöön, tässä esimerkiksi Directory of Tools, mistä esimerkkinä Top Office Tools.

Kolmantena esittelen amerikkalaisen Larry Ferlazzon ja hänen bloginsa. Näiden blogien listoista pääsee edelleen ja huomaa, että maailmalla on jo paljonkin sukulaissieluja.

Suomessa ei kai ole ketään vastaavaa, ehkä Anne Rongas, mutta suomalaiset eivät ole näin konkreettisia ja käytännönläheisiä kuten nämä kolme edubloggaajaa. Minulla on sellainen käsitys, että kun Suomessa tuetaan jotain oppimisalan nettihanketta, ainakin maahanmuuttaja-asioissa, hyväkkäät pykäävät nettisivut, jossa on oppimateriaaleja. Itse asiassa sellaisia on jo riittävästi, olen itse todistanut. Jos sen sijaan opittaisiin käyttämään sitä, mitä maailmalla jo on ja laitettaisiin opiskelijat tekemään itse, miksiköhän me muuten opiskelemme englantia niin paljon, - suosimme yhä "oppikirjoja" ja valmistettuja materiaaleja . Web 2.0:lla on jo vuosia niskassaan, mutta ehkä vierastetaan englantia eikä uskalleta lähteä virtuaalimaailmaan kunnolla.

Tässä, Visuwords ja Lexipedia, on kaksi fantastista visuaalista sanakirjaa, jossa sanat ovat verkostoina. Jälkimmäinen on minulle uusi. Se on monikielinenkin (ei suomea).

Täällä on kolmas yhtä fantastinen palvelu, VocabGrabber, joka varmaankin pysyy alkuajat maksuttomana, mutta äiti-sivustonsa, Visual Thesaurus, lailla ehkä menee sitten maksulliseksi.

Nuo kaksi ylläolevaa visuaalista häkkyrää korvaavat Visual Thesauruksen. Tuossa palvelussa voi liimata englanninkielisen tekstin ruutuun ja saada analyysin siitä.

Sanastosta on tässäkin palvelussa kyse, WordDefinitions, Wordnik.

Jos haluat yrittää säästää energiaa kaikessa tietokoneen ja netin käytössä, tässä on mustana hakukone, tiedä häntä.

Kotikirjaston uumenista tuo arkistojen uumenista esiin merkittäviä historiallisia tekstejä.

Tässä on palvelu, missä voi historiallisista arkistoista tuottaa mm. julisteita ja videoita, tosin en ole testannut. Näin ainakin, että skandit/ääkköset käyvät. Täällä on kuvia, joista myös voi tehdä postereita omin tekstein, ääkkösetkin käyvät.

Joulun, lomien ja kotona olon aika lähestyy. Tässä on yksi netin lukuisista Tangram-peleistä. Itämaisen musiikinkin saa pois.

Tässä on virtuaalinen mammuttimuseo, Smithsonian.

Vinksun suomen kieliopin löydät täältä kunhan klikkaat vasemmalla reunalla olevaa Kielioppi -sanaa.

Jos haluat tehdä muistilistoja mutta ei taas miljoonatta tiliä, tässä on palvelu, jonne voi mennä Googlen tunnuksilla.

Loput taidan sijoittaa mm. Toiminnallisiin linkkeihini, joita niitäkin alkaa olla leegio.

Sarjakuvia

Sarjakuvia voi tehdä, vaikka ei osaisi yhtään piirtää. Tässä blogissahan keskitytään virikkeisiin, joilla voi edistää suomen kielen käyttöä, joko suullisesti tai kirjallisesti, tässä tapauksessa tekstin tuottamista. Keräänpä tähän taas muutamia tapoja:

Vanhalla kunnon Power Pointilla (ja vastaavilla) voi tehdä mainiota sarjakuvaa, johon saa animaatiotakin. Turkulainen opettaja on kerännyt ohjeistusta. Hänen havaintonsa on, että kannattaa käyttää vaikkapa oppikirjan lauseita. Jos antaa oppilaiden itse muotoilla, teksteistä saattaa tulla turhan vitsikkäitä ja lyhyitä. Toki niiden, jotka osaavat, kannattaa antaa yrittää.

Tässä on 12 sivustoa, joissa kerrotaan, kuinka luoda sarjakuvaa mm. generaattoreilla ilman piirustustaitoa.

Täällä on strukturoitu esitys sarjakuvan käytöstä opetuksessa. Paljon tietoa sarjakuvageneraattoreista myöskin.

Tässä on nettiyhteisö, joka on luotu ToonDoo -generaattorin ympärille. En ole tarkistanut, sallitaanko skandimerkit, mutta oletan kyllä.

Täällä on helppo Comic Creator.

Täällä on sivusto, jossa selitetään kiinnostavasti englanniksi animoinnin ja sarjakuvanteon perusteita. Täällä on aiheesta You Tube -esitys. Siinä esitetään kuinka kerroksien/layers -avulla voi animoida. Pitää olla tietysti sopiva piirrosohjelma, enkä nyt tiedä sopivaa ja ilmaista. Tässä on Domo Animate -sivusto, jota en kylläkään hallitse. Täällä on myös sarjakuvan tekogeneraattori, Create a Comic.

Toimisto -sarjakuvan kotisivu, missä voi tutustua suomeksi sarjakuvan tekoon ja tehdä itse.

Herra Hakkaraisen talossa voi mm. tehdä omaa Hakkarais-sarjakuvaa.

Tässä on yksi juttuni sarjakuvista ja pilapiirroksista. Blogin alareunassa on myös sarjakuva/pilapiirros -gadget, josta pääsee katsomaan muutamaa tunnettua. Täällä on toinen juttuni sarjakuvien tekemisestä ja kylttien tekemisestä kuviin.

Sanapelejä

Sympaattisia sanapelejä, joita voi tehdä kaikessa rauhassa, paitsi yhdessä on liian nopea tempo eikä ajastusta voi ottaa pois. Tässä on mukana pari äsken netistä löytämääni sanapeliä:

Sanapeli.net. Tämä sanapeli on suhteellisen rauhallinen. Pitää muodostaa perusmuodossa olevia sanoja vierekkäisistä kirjaimista. Näpäytä Tulokset -ruutua niin näet kaikki mahdolliset sanat.

Tämä on samantyyppinen peli, jossa vierekkäin sijaitsevista kirjaimista on muodostettava perusmuodossa olevia sanoja. Sanat hyväksytään hiiren oikealla näppäimellä. Jos tässä sanat jäisivät näkyviin ja ajanoton saisi pois, niin olisi ihan hyvä peli.

Bogi, sanapeli jossa muodostetaan sanoja esillä olevista kirjaimista, hyvä! Ystävällinen tekijä teki peliinsä sellaisen version, että ajanoton saa pois, kun pyysin!

Sanagrammi, tämä on vähän samantyyppinen kuin nuo ylläolevat: oikein hyvä peli, jossa keksitään annetusta sanasta kaikki mahdolliset uudet sanat.

Tämä on Tetris-tyyppinen sanapeli, jossa on putoavia kirjaimia, on saanut hyviä arvosteluja, laaja sanalista taustalla, Sanastus. Ladattava peli.

Lisää sanapelejä yms.

Scratch

Scratch -ohjelmointiympäristö on yksi esimerkki lapsille ja nuorelle väelle tarkoitetusta ohjelmointikielestä. Muitakin on, mutta Scratch on niin konkreettinen ja sillä on oma nettiyhteisönsä ja kaikkea, että se on varmaankin myös paras ja monipuolisin. Se on ihan oikea ohjelmointikieli, jonka teknisiin nimityksiin en tässä mene. Ohjelmointi tapahtuu siirtämällä hiirellä palikoita. Scratchin sivuilta voi imuroida ohjelman, joka tulee automaattisesti suomeksi. Myös muita kieliä voi varmaan valita. Nettiin voi tallettaa tuotoksia, jos kirjoittautuu sisään, ohjelmia niitä siellä on jo monen vuoden ajalta. Aika pian saa aikaan toimivan ohjelman.

Toisten tekemiä ohjelmia voi kokeilla netissä tai ladata ne omalle koneelle, jossa niitä voi muokata omiin tarpeisiinsa. Se on myös erittäin pedagogista. Ohjelma on erittäin monipuolinen ja vain mielikuvitus ja osaaminen asettaa rajansa. Ohjelmissa voi käyttää kuvia, ääniä ja tekstiä ja niillä voi tuottaa mukavia animaatioita. Peleiksi, games, niitä voi ainakin englanniksi kutsua, mutta ei niissä tarvitse olla mitään voittamisfunktiota.

Ohjelma on todella hyvin strukturoitu. Siinä oppii asioita melkein väkisin ja leikin varjolla. Suomenkieliselle myös englannin opiskelu tulee luonnostaan. Sopii melkein vielä paremmin aikuisille. On varsin toiminnallinen myös suomen oppimista ajatellen.

Voice draw

Äänellä piirturin ohjaaminen on ainakin tässä ohjelmassa vielä niin ja näin, mutta tämä demo kelpaa kyllä huvitteluun. Tunnet ihmeesti rentoutuvasi, kun olet huutanut, mylvinyt, kimittänyt, kuiskannut. Minä en ole keksinyt mitään säännönmukaisuutta, mutta jotkut ovat onnistuneet tekemään jotain järjellistä. Varmasti tämäkin on muutaman vuoden kuluttua ihan toimivakin menetelmä.

Ihan eri aiheesta, mutta aika hauska peli. Tökkää hiirellä siihen, missä luulet ko kaupungin sijaitsevan. Hyvä jos osaa edes sinnepäin. Samantyylinen: Tiedätkö USA:n osavaltiot.

Kuvien kertomaa

Jokainen joutuu jotain syömään, ruoka on jo politiikkaa. Jokainen käyskentelee ja työskentelee jossakin, viihtyy tai on viihtymättä, harrastaa jotakin, asuu jossakin - mutta millaisessa asunnossa ja ympäristössä, sekin on politiikkaa.

Kaikki me synnymme, kasvamme, elämme, matkustamme, ostamme ja teemme. Meillä on mielipiteitä, ystäviä, rakastettuja, naapureita, isovanhempia, lapsia, mummuloita. Meillä on elämänkaari. Aluksi olemme pieniä ja pulleita taaperteijoita, sitten venähdämme vasikoiksi. Eipä aikaakaan kun olemme tukevia ja ikäviä keski-ikäisiä. Juhlat ovat jääneet taakse ja nuoret nauravat meidän vanhanaikaisille mielipiteillemme. Aina pitää kuitenkin olla jööraamassa jotakin, kuten Saarikoski valitti.

Pian me alamme sairastella ja kuolla pois. Meitä ei enää tarvita. Lyhyt on ihmisen elämä kuin lehmän häntä, se elämänkaari, huitoo sinne tänne ja laskee jyrkästi. Siinä välissä on yritettävä pitää vähän hauskaa. Sekin on politiikkaa.

Kuvia elämästä

kasvi, ruokaa, eläin, kukka, nuori, vanhus, äiti, isä, Suomi, Sweden, Russia, machine, maa, kaupunki, Helsinki, Turku, Tampere, maalla, metsä, Lappi, kevät, kesä, syksy, talvi, nainen, Finland, kasvot, face...

Siinä on osa tageja, joilla hain kuvia Suomesta ja maailmalta. Suomenkielisillä tageilla ei aina tullut kovinkaan monta kuvaa ja tuli väärinkäsityksiä, koska jossakin muussa kielessä voi olla sama sana. Toisaalta se on myös hauskaa, jota kannattaa kokeilla. Minusta siinä on paljon sattumanvaraisuuden runoutta. Tosin tagit eivät ole sattumaa vaan niitä pitää vähän miettiä. Esimerkiksi sanalla mies ei voi hakea, sillä silloin kuvia hallitsevat Mies van Rohenin rakennukset. Jos kirjoittaa naked, tulee etupäässä miesten kuvia, mutta naken -sanalla paljon pehmeämpää ja monipuolisempaa. Kasvot ja face tuovat paljon herkkiä ja hauskoja tutkielmia. Maa-sanalla tulee myös intialaisia jumalattaria, mutta mitä se haittaa.

Herkkiä, koskettavia, kauniita kuvia, joita ihmiset ovat halunneet jakaa toisten kanssa. Aluehan on ihan loputon. Suomenkieliset sanat ovat vain pieni pläntti maailman miljoonien kuvien joukossa. Yritin hakea tuohon sanoja ja kuvia, jotka kertovat jotain yleispätevää ihmisen elämänkaaresta, Suomesta ja meidän omasta sekä täällä vierailleiden näkemyksestä meistä. Kun tagiksi kirjoitetaan Ruotsi tai Sweden, näkemyksissä on eroa. Edellinen kertoo siitä, mitä suomalainen näkee Ruotsissa, jälkimmäinen on kansainvälinen. Samoin kun on kyse Venäjästä.

Kuvat kertovat mielestäni tarinoita: mitä rosoisempi kuva, sitä herättävämpi tarina, kaikkein rosoisimmat ja roiseimmat kannattaa säästää omiin kokeiluihin. Kannattaa myös kokeilla englannin- ja muunkielisiä tageja eli nimikylttejä, jos sen voi niin kääntää.

Widgetin/gadgetin saa Flickriver -palvelusta. Käytin universal -tageja. Sen voi sitten liimata Bloggeriin helposti. Joka kerran kun joku käy kuvia katsomassa, widgetin kuva muuttuu, blogikin elää. Suoraan ei voi Flickriverin kuvia kopioida tai tallettaa, mutta kun jotain kuvaa klikkaa, kuva avautuu itse äitipalvelussa Flickrissä, jossa kuvien kopioiminen ja talletus onnistuu. Siellä kuvia voi katsoa mm. kokoruutuesityksenä, minkä saa aikaan pienestä ikonista, missä on diakangas-kuvake. Tosin ne kuvat ovat jo eri teemaa, mutta väliäkös sillä. Teeman voi vaihtaa.

Ei niitä kuvia voi varmaan käyttää yleisissä julkaisuissa, kaipa niillä copyright edelleen on, mutta yksityisessä käytössä kai toki. Siis: Flickriverin saa päälle, kun klikkaa oikeassa reunassa olevaa gadgetia. Voi olla, että gadgeteita on ihan liikaa hitaammille yhteyksille.

Minusta kuvat sopivat hyvin suullisen keskustelun virikkeeksi: Mitä tarinoita kuvat kertovat? Niitä voi myös kopioida kirjoitusohjelmiin ja kirjoittaa niistä juttuja: Ihan asiallisia kuvauksia siitä, mitä kuvissa on, mutta myös vähän taiteellisempia ja tieteellisempiä. Voi mennä vähän ihmisten nahkoihin, jos kuvissa ihmisiä on, puhua näiden ihmisten äänellä. Voi myös kirjoittaa runoa ja tajunnanvirtaa.

Kuvia voi myös käsitellä, silloin kai ne ovat jo taiteellisia esityksiä, joita voi jo netissäkin julkaista. Kuvankäsittelyohjelmissa on "taidefilttereitä". Niihin voi myös kirjoittaa lappuja ja tekstejä.

Linkki aikaisempaan kuvat -artikkeliini. Täällä on myös paljon kuvalinkkejä. Tässä on yksi kuvankäsittelyohjelma netissä, sumopaint.